Tohmajärven Värtsilässä sijaitsevassa Kaustajärvellä käydään pitkäksi venähtänyttä kiistaa kylän tienviitoista. Kylän asukkaat ovat toivoneet viittoihin muutosta jo vuosia.

Ennen marraskuuta Kaustajärven kylälle ohjasi Ilomantsintieltä yksi tienviitta, joka sijaitsi järven eteläpuolella. Viitan ongelma oli kuitenkin siinä, että se saattoi ohjata kylän pohjoispuolen asuntoja etsivät umpikujaan. Kaustajärven vesialue sijaitsee näet Suomen ja Venäjän puolella, minkä takia järven ympäri on mahdotonta ajaa.

- Minullakin on ollut vieraita, jotka ovat soitelleet järven takaa, että missä te asutte. Kyllä tänne pitäisi löytää perille ilman navigaattoria, perustelee Kaustajärvellä asuva emeritus kirkkoherra Erkki Lintunen.

Ely-keskus poisti viimeisenkin viitan

Lintunen kirjelmöi ongelmasta viime vuonna Tohmajärven kunnanhallitukselle. Lintunen vaati, että nuoliviitat poistetaan ja ne korvataan Kaustajärven paikannimikylteillä, jotka sijoitetaan sekä pohjois- että eteläpuolelle. Näin kukaan eri puolille Ilomantsintieltä Kaustajärvelle pyrkivä ei voisi päätyä umpikujaan Venäjän rajalle. Kunnanhallitus piti Lintusen ehdotusta järkevänä ja esitti asiaa Pohjois-Savon ely-keskukselle.

Ely-keskus kuitenkin löi kyläläiset täysin ällikällä ja poisti Kaustajärven viitoista kokonaan. Nyt uusissa nuoliviitoissa lukee Kaustajärven kohdalla Mökkivaara.

- Mökkivaara on nimi maanmittauslaitoksen kartoissa, ei Kaustajärvi, perustelee Pohjois-Savon ely-keskuksen johtaja Petri Keränen.

Keräsen mukaan kylttimuutokseen päädyttiin poikkeuksellisen palautemäärän takia. Kylältä on tullut Keräsen mukaan ristiriitaista palautetta. Osan mielestä ainoa Kaustajärven kyltti on pitänyt poistaa harhaanjohtavana, osan mielestä ei.

Kylä vai ei?

Ely-keskuksen mukaan Kaustajärveä ei voi viittoihin enää kirjoittaa, sillä Kaustajärvellä ei ole tarpeeksi kylämäistä asutusta. Paikannimiviitat kun vaativat Keräsen mukaan sellaisen. Kylämäisen asutuksen määritelmä ei kuitenkaan perustu asukasmääriin, vaan tulkintaan.

- Se perustuu silmämääräisyyteen, eli siellä pitäisi näyttää olevan kylä, Keränen sanoo.

Lintusen mukaan Kaustajärvi on selvä kylä, sillä siellä sijaitsee hänen mukaansa noin 60 asuinrakennusta.

- Se sijaitsee kahden puolin Ilomantsintietä, Lintunen määrittelee.

Uusia viittoja ei ole tulossa

Erkki Lintusen mielestä Mökkivaara kyltti on naurettava, sillä kukaan ei hänen mukaansa puhu alueesta Mökkivaarana. Lintuselle Mökkivaaran viitta kuitenkin kelpaa, kunhan Kaustajärven paikannimiviitat saataisiin paikalleen.

- Savolaiset eivät ymmärrä tätä karjalaisen tuskaa, Lintunen naurahtaa viitaten Pohjois-Savon ely-keskukseen.

Petri Keräsen mukaan Kaustajärvi viittoja on kuitenkaan teille enää turha odottaa. Ei suunta- eikä paikannimiviittamuodossa.

- Kaikkien toiveita ei voi täyttää. Meidän osalta olemme tehneet ratkaisun ja sillä eletään.

Kaivosyhtiö Talvivaaran emoyhtiön yrityssaneeraus käynnistyy. Saneeraukseen pääsee Kaivososakeyhtiö Talvivaara. Espoon käräjäoikeus päätti asiasta perjantaina.

Sen sijaan varsinaista kaivostoimintaa harjoittava Talvivaara Sotkamo saa lisäaikaa saneeraushakemuksensa täydentämiseen. Talvivaara Sotkamon osalta riittävää velkojien puoltoa ei ehkä saada, koska suurin velkoja sinkkiyhtiö Nyrstar perui puoltonsa. Talvivaara Sotkamolla on aikaa täydentää saneeraushakemustaan 18. joulukuuta saakka. Talvivaara Sotkamon on toimitettava käräjäoikeudelle tilintarkastajan selvitys.

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö ja Talvivaara Sotkamo jättivät saneeraushakemuksen Espoon käräjäoikeuteen 15. marraskuuta.

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö pääsee saneeraukseen, koska sillä täyttyi saneeraukseen pääsemisen ehto. Ehto täyttyy, jos saneerausta puoltaa vähintään kaksi velkojaa, joiden yhteenlasketut saatavat ovat vähintään viidennes.

Käräjäoikeuden mukaan Talvivaaran Kaivososakeyhtiöllä on vierasta pääomaa lähes 427 miljoonaa euroa ja takausvastuista noin 32 miljoonaa euroa. Tytäryhtiön Talvivaara Sotkamon lähes 58 miljoonan euron velasta Finnveralle se on antanut vakuuden.

Talvivaaran Kaivososakeyhtiön saneeraushakemusta puotaneet velkovat yhteensä 157 miljoonaa euroa.

Sen sijaan Talvivaara Sotkamo pyysi eilen torstaina käräjäoikeudelta, että se saisi täydentää saneeraushakemustaan 18. joulukuuta saakka. Sen jälkeen kuin sinkkiyhtiö Nyrstar perui puoltonsa, Talvivaara Sotkamon saneeraushakemus ei nojaa enää puoltoihin, vaan on velallisen yksin tekemä hakemus.

Kallansiltojen iso tieurakka etenee hyvin aikataulussaan Kuopion seudulla Viitostiellä. Suosaaren läntisen sillan päällystystyöt ovat valmistuneet ja silta saadaan käyttöön ensi viikolla. Myös kaidetyöt jatkuvat tiiviisti lähiviikkoina.

Liikennevirasto arvioi, että nopeusrajoitus voidaan nostaa Kallansilloilla 80 kilometriin tunnissa joulukuun puolivälissä. Tieurakan aikana alueella on ollut runsaasti nopeusrajoituksia. Talven kuluessa Kallansiltojen työmaalla jatkuu myös läntisen, vanhan läppäsillan uudistaminen. Se valmistuu keväällä.

Ensi vuonna tehdään paljon viimeistelytöitä koko viiden kilometrin matkalla. Päiväranta-Vuorela välillä viitostielle vedetään muun muassa viimeinen päällystekerros. Lisäksi tieosuudelle tulee sähköisesti muuttuvat nopeusrajoitusmerkit.

Vuonna 2009 alkanut Päiväranta-Vuorela-tiehanke valmistuu kokonaisuudessaan ensi syksynä. Tieosuudella liikennöi nykyisin yli 30 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuonna 2020 liikennemääräksi arvioidaan 40 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. 

90 miljoonan euron tieurakassa on rakennettu myös rinnakkaistie ja 12 uutta siltaa. Myös ratalinjaus uusittiin ja laivaväylän paikka siirtyi.     

Pohjois-Savon poliisi on saanut valmiiksi ympäri Suomea tapahtuneiden koruvarkauksien ja rahanvaihtohuijausten esitutkinnan.

Neljän romanialaisen porukka jäi kiinni syyskuussa Kuopiossa. He ovat olleet vangittuina siitä lähtien. Nelikko liikkui elo-syyskuussa Espoosta Rovaniemelle ulottuvalla alueella. Heidän epäillään tehneen useita koruvarkauksia sekä rahanvaihtohuijauksia. Poliisi on tutkinut tapausta muun muassa törkeänä varkautena.

Ryöstösaalis oli syyttäjän mukaan arvoltaan muutamia kymmeniä tuhansia euroja, josta osa saatiin takaisin kiinnioton yhteydessä.

Syyttäjän mukaan porukka tuli Suomeen rikostarkoituksessa elokuussa ja palasi maahan uudestaan syyskuussa. Nelikko liikkui Suomessa autolla ja teki rikoksia muun muassa Espoossa, Kouvolassa, Mikkelissä ja Rovaniemellä. Elokuussa tehtyjen rikosten saalis, arvoltaan noin 15 000 euroa, on yhä kateissa.

Juttu on edennyt syyteharkintaan. Syyte on nostettava tammikuun puoliväliin mennessä ja oikeuskäsittely Pohjois-Savon käräjäoikeudessa on alkamassa jo tammikuun lopulla.

Käräjäoikeus päätti perjantaina, että nelikko pysyy vangittuna.

Kuopion kaupunginteatterin päänäyttämölle saadaan suurteos tammikuussa 2016. Viron lähihistoriaan sijoittuva Kun kyyhkyset katosivat saa ensi-iltansa tammikuussa 2016.

Sofi Oksasen kirjaan perustuva näytelmä sai kantaesityksensä Suomen Kansallisteatterissa viime keskiviikkona. Sen jälkeen myös Kuopion kaupunginteatterin johtajalla on riittänyt kiirettä.

- Kantaesityksen jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa kirjailija mainitsi, että teos tulee myös Kuopioon. Meitäkin haastateltiin ja ajattelimme, että kerrotaan se nyt kaikelle kansalle, sanoo Kuopion kaupunginteatterin johtaja Pekka Laasonen.

Virolaisohjaajan Suomen esikoinen

Lisää mielenkiintoa näytelmään tuo sen virolainen ohjaaja Priit Pedajas. Eesti Draamateaterin taiteellisena johtajana toimivalla Pedajasilla on itse elänyt samalla aikakaudella, mistä teos kertoo.

- Teos selittää ja antaa kuvan lähihistoriasta, joka oli hyvin vaikeaa aikaa Virossa. Niistä erittäin vaikeista vaihtoehdoista jokaisen piti tuolloin valita tehtäväkseen jotain, Pedajas pohtii.

Kun kyyhkyset katosivat on Priit Pedajasin ensimmäinen ohjaustyö Suomessa. Mies on myös lahjakas laulaja ja hän tekee tulevan näytelmän musiikin. Lisäksi lavastus ja puvustus tehdään virolaistyönä.

Vaikka ohjaaja on itse elänyt näytelmän teemoja, ei hän koe olevansa liian sisällä tuon ajan tapahtumissa. Myös Oksasen kuvaukselle hän antaa kiitosta.

- Minua on aina kiinnostanut tehdä sellaista, mistä opin jotain uutta. Sofi Oksasen kirjassa on paljon uutta minullekin, mutta voi olla, että elämä oli tuolloin vielä sekavampaa, Pedajas sanoo.

Neuvostovallan jälkeen Viron teattereissa on käsitelty voimakkaasti niitä teemoja, jotka aiemmin olivat kiellettyjä. Myös Viron omaa historiaa on käsitelty paljon. Siitä huolimatta Pedajas pitää tärkeänä, että historiaa tarkastellaan paitsi Virossa niin myös Suomessa.

- Historia on tärkeää. Se on sitä, mistä tulemme ja keitä me olemme, Pedajas muistuttaa.

Kuopion kaupunki on saanut tarjouksia viideltä liikennöitsijältä Kuopion ja Siilinjärven kaupunkiliikenteestä. Vahvasti markkinoille ympäri maata pyrkivä halpabussiyhtiö Onnibus ei jättänyt tarjouksia. Tarjousten jättöaika päättyi tänään puolilta päivin.

Tarjouksia jättivät Jääskeläisen Auto, Kuopion Liikenne, Kuopion Tila-Auto, Pohjolan Liikenne ja Savonlinja. Ensi heinäkuussa alkavalle uudelle sopimuskaudelle valitaan liikennöitsijät tammikuun loppuun mennessä.

Joukkoliikenteen kilpailuttaminen johtuu lakimuutoksesta. Sen seurauksena pääosa joukkoliikenteestä siirtyy joukkoliikenneviranomaisten järjestämiksi. Kuopiossa ja Siilinjärvellä tarjolla oli nyt viisi eri kohdetta.

Sopimuskaudet vaihtelevat 3,5 vuodesta 6,5 vuoteen. Kuopion tavoitteena on tehdä sopimus useamman liikennöitsijän kanssa, sillä yksi yritys voi saada korkeintaan kolme kohdetta.

Tarjousten käsittelyssä hinnan merkitys on 95 prosenttia ja kalustolle jää viisi prosenttia.

Kuopiolainen osuuskunta KPY on ostanut savonlinnalaisen Hoivakymppi -yhtiön osake-enemmistön. KPY omistaa yhtiöstä nyt 95 prosenttia. Noin 130 henkilöä työllistävä Hoivakymppi tarjoaa kuntasektorille ja yksityisille erilaisia asumispalveluja Savonlinnan, Mikkelin ja Oulun seudulla.

Viime keväänä KPY hankki omistukseensa Vetrea Terveys Oy:n. Osuuskunta KPY:n toimitusjohtaja Lauri Kerman sanoo, että Hoivakymppi ja Vetrea täydentävät hyvin toistensa palveluja eikä yhtiöillä ole päällekkäisiä palvelutoimintoja.

Yrityskaupan jälkeen KPY-konserni työllistää yli 1800 ihmistä. Vuonna 2012 konsernin liikevaihto oli 216 miljoonaa euroa. KPY:n omistaaa 23 000 jäsentä.        

Kuopio aikoo tukea urheilutapahtumia ensi vuonna 447 500 eurolla.  Summa on 86 prosenttia koko tapahtuma-avustusten noin puolen miljoonan euron potista.

Tämä johtuu siitä, että Kuopiossa järjestetään ensi vuonna poikkeuksellisesti kolme suurta urheilutapahtumaa.

Kaupungin avustuskakku jakautuu lähes tasan Kalevan kisojen, Jukolan viestin ja Puijon kisojen kesken.

Isoin pala, yli 161 500 euroa, annetaan Kalevan kisoille. Suomen suurin urheilutapahtuma Jukolan viesti saa tukea 149 000 euroa ja mäkihypyn maailmancupin osakilpailu Puijon kisat 137 000 euroa.

Kuopion suurimmat kulttuuritapahtumat saavat puolestaan kaupungilta rahaa yleisavustuksina. Kuopio Tanssii ja Soi -tapahtuma saa tukea ensi vuonna 300 000 euroa ja kansainvälinen nykytaidefestivaali ANTI 64 000 euroa.

Tapahtuma-avustuksia annetaan kertatapahtumille

- Tarkoituksena on, että tapahtuma-avustusten kautta avustetaan kertaluontoisia tapahtumia ja sellaisia tapahtumia, jotka parantavat kaupungin vetovoimaa ja joita voi markkinallisesti hyödyntää, tapahtumajärjestäjien yhteistyökoordinaattori Markku Lind Kuopion kaupungilta kertoo.

Lind myöntää, ettei tässä ole täysin onnistuttu. Avustusta saavien listalla on muun muassa Kuopio RockCock, joka saa 11 000 euroa. Festivaali järjestettiin viime kesänä jo yhdennentoista kerran.

- Tässä on sellainenkin puoli, että yleisavustuksen saadakseen pitää olla kuopiolainen toimija, mitä RockCockia järjestävä Suomen musiikkiyhtiö ei ole. Mutta esimerkiksi Puijon kisat kuuluisivat jo yleisavustusten piiriin. Tämä kahden väylän systeemi on palvelualueuudistuksen peruja. Asiaa jumpataan parhaillaan, Lind kertoo.

Tapahtumat hakivat tukea kaupungilta yhteensä lähes 900 000 euroa. Ilman tukea jäävät muun muassa Kuopion satamatorin joulumarkkinat, lasten Anti-tapahtuma ja Kuopio Festivals ry. Kulttuuritapahtumista tapahtuma-avustusten kautta tuetaan muun muassa Taidetoria, joka saa 14 000 euroa.

- Jo kehnon taloustilanteenkin vuoksi tapahtuma-avustuksia myönnettäessä on oltava tiukat kriteerit. Mutta sillä ei ole merkitystä, onko kyse urheilu- vai kulttuuritapahtumasta, Lind sanoo.

Kuopion kaupunginhallitus päättää avustuksista kokouksessaan ensi maanantaina.

KalPa jatkoi siitä, mihin se tiistaina lopetti kaataessaan Jokerit jääkiekon SM-liigassa. Ahneiden ja työteliäiden kilpipaitojen työ palkittiin, kun Ilves kaatui Niiralassa maalein 4-2.

Kotijoukkueen ehjän suorituksen arvoa nostaa se, että kokoonpanossa oli peräti yhdeksän 90-luvulla syntynyttä pelaajaa. Sairastuvalle menneitä paikkaamaan oli nostettu lisää A-junioreita, tänään Joonas Lyytinen ja Mikko Komulainen.

HIFK:n joukkueseen siirtyneen Jasse Ikosen tilalle Mestiksen LeKi:stä hankittu Tapparan sopimuspelaaja Arttu Ilomäki antoi kelpo esityksen ja kirjasi yhden syöttöpisteen.

Ensimmäinen liigamatsi oli tunteikas.

- Oli tosi kiva päästä pelaamaan liigaa. Olen sen niin ajatellut, että olen valmis pelaamaan tätä sarjaa, mutta ei vaan ole tullut sitä paikkaa. Tappara on pelannut niin pirun hyvin, että sen ymmärränkin, sanaili Ilomäki.

Hän on harjoitellut kirvesrintojen liigajoukkueen mukana. Pelisysteemissä on Kuopiossa hieman opeteltavaa.

- Onhan näillä eroa kuin yöllä ja päivällä, nauroi Ilomäki. Illan peli jätti tulokkaalle hyvän maun.

- Pelattiin aika ehjä esitys. Kerran nukahdettiin videksi minuutiksi, muuten pelattiin tosi hyvää kiekkoa. Vaikka oli paljon äijiä loukkaantuneena niin ei sitä huomannut. Kiekko liikkui lavasta lapaan. Oli hyvä pelata, sanoi Ilomäki, jonka sopimus KalPan kanssa on vuokrasopimus. Tappara voi halutessaan kutsua kaverin takaisin.

Tuokkola keuhkokuumeessa, Hirvonen pääkäskijänä

Ilves tiedotti juuri ottelun alla, että päävalmentaja Tuomas Tuokkola ei ole saisatumisen takia joukkueen mukana.

- Eilen diagnosoitiin keuhkokuume. Tuomas elätteli vielä eilen ja tänään toiveita mukaan pääsystä, mutta päivän aikana kunto meni huonommaksi ja hän jäi sairastamaan, sanoi Ilvestä illan ottelussa luotsannut kakkosvalmentaja Sami Hivonen.

- Totta kai terveys edellä mennään. Toivottavasti hän paranee nopeasti.

Itse pelistä Hirvonen oli hyvin lyhytsanainen.

- KalPa oli valmiimpi, KalPa oli parempi ja ansaitsi voittonsa, tyytyi Hirvonen analysoimaan.

Ruuttu sairaalaan

Vieraat saivat ikäviä uutisia avauserässä kun KalPan Juuso Riikola kuskasi Ilveksen Alexander Ruutun seinälle. Taklaus oli sääntöjen mukainen ja aluksi harmittoman näköinen, mutta Ruutun jalka vääntyi ikävännäköisesti tilanteessa. Mies nilkutti urhoollisesti itse pois kentältä, vaikka kasvoista näkyi, että nyt sattuu.

Ruuttu vietiin sairaalaan jo ottelun aikana.

- Hän littyy meidän mukaamme vielä illan aikana, tiesi Hirvonen ja jätti tarkemmat diagnoosit lääkäreille.

- Katsotaan sitten kuinka kauan hän on sivussa.

Kari Salmela, Kuopio

Kuopiossa asuva dosentti Thomas McElwain on intiaanisukua sekä äidin että isän puolelta. Pitkään Savossa asunut MacElwain vietti lapsuutensa intiaanien parissa ja osaa edelleen puhua irokeesikieltä.

Toisistaan hyvin kaukana olevista kodeista huolimatta McElwain näkee irokeesien ja savolaisten välillä paljonkin yhtäläisyyksiä.

- Molemmat ovat sekakulttuureita. Toisin kuin esimerkiksi karjalaiset tai hämäläiset, savolaiset ovat aina poimineet eväitä tulokkailta. Savo on mielestäni hyvin erikoinen kulttuuri, josta löytyy yhteyksiä intiaaneihin. Savolaiset ja irokeesit ovat molemmat myös vähemmistökansoja, McElwain pohtii.

McElwain sanoo Savon muistuttavan paljon intiaanien reservaattia. Ihmiset muuttavat kotiseudultaan pois töihin tai opiskelemaan, mutta palaavat takaisin jossain vaiheessa elämää. Oma alue koetaan hyvin rakkaaksi.

- Antropologit usein ajattelevat, että intiaanikulttuuri on häviämässä, koska kaikki asukkaat ovat jo vanhoja. Totuus on se, että reservaattiin palataan eläkkeellä. Kun muutin Suomeen, aloin tutkia intiaaneja ja säilytin oman kieleni. Myös savolaisilla on kotimaa, jota rakastetaan ja johon palataan.

Sotka yhdistää luomiskertomuksia

Suomeen vuonna 1973 muuttanut McElwain kertoo, että Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoihin kuuluvilla irokeeseilla on luomiskertomus, josta löytyy samoja piirteitä suomalaisen Kalevalan kanssa.

Irokeesien luomiskertomuksessa puhutaan Kalevalan tapaan sotkasta ja alkumerestä. Luomiskertomuksen mukaan maailma syntyy merenpohjasta.

- Maailma syntyy taivasmaailman naisesta, jonka mustasukkainen mies tönäisee alas. Meressä ui sotkia, jotka huomaavat taivaasta alas liitelevän naisen. Sotkat miettivät, mitä tehdä asialle. Ne saavat kilpikonnan menemään merenpohjaan hakemaan mutaa. Mudasta kasvaa saari, jonka päälle nainen laskeutuu, McElwain kertoo.

- Luomiskertomukset ympäri maailman ovat sangen samanlaisia, paljon samoja piirteitä esiintyy. Vanhan teorian mukaan sama tarina on levinnyt paikasta toiseen eikä kehittynyt eri paikoissa samanlaisena. Irokeesien luomiskertomuksesta löytyy kuitenkin hämmästyttäviä piirteitä, jotka näkyvät Siperian kautta Iraniin asti ulottuvissa tarinoissa: joku sukeltaa mereen ja ottaa multaa merenpohjasta, josta maailma luodaan.

Irokeesien luomiskertomuksessa tärkeässä roolissa ovat myös hyvä ja paha. Luomiskertomuksessa maailmaan syntyvät kaksoset, joista ensimmäinen luo liian helpon maailman. Toinen tulee perästä ja muuttaa maailman vaikeammaksi.

- Luomiskertomukset eivät kerro pelkästään siitä miten maailma on syntynyt, vaan myös siitä millä tavalla se toimii.

Perinteiset irokeesikulttuurit ovat hyvin tasa-arvoisia

Länsi-Virginiasta kotoisin olevalla Thomas McElwainilla on paljon muistoja lapsuudesta ja elämästä intiaanien läheisyydessä. Hän kuuluu seneca-kansaan.

- Pienenä asuttiin intiaanien läheisyydessä ja kävin paljon heidän luonaan, että opin irokeesikieltä, vaikka vanhemmat korosti englannin osaamista. Minulla oli hyvin tyypillinen intiaanielämä. Isäni suku teki rakennustyötä. Talvella mentiin etelään ja kesäksi palattiin Länsi-Virginiaan. Vielä 50-luvulla kieli oli aika elävä. Vaikka lapsille ei enää kieltä opetettu, vanhempi sukupolvi puhui sitä paljon. Minä pidin heidän kertomuksistaan. Kieli oli tärkeä asia myös siksi, että olin suvun valkoinen lammas. En muistuta intiaania ollenkaan.

Irokeesit ovat ryhmä itäisen Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoja. Varsinaisina irokeeseina tunnettiin alkujaan viisi keskenään Irokeesiliiton muodostanutta kansakuntaa. Heimot olivat mohawkit, senecat, onondagat, oneidat ja cavugat.

McElwain kertoo, että irokeesikulttuuri on hyvin tasa-arvoinen, jossa naisella on tärkeä asema. Nainen on klaanin ja suvun pää ja kaikki raha, jonka mies tuo kotiin annettiin suoraan vaimolle. Vaimo päätti mitä rahoilla tehdään.

- Nykyään voisi ottaa mallia irokeesikulttuurista. Yhteiskunnat, joissa on niin sanotusti naisvalta, ovat tasa-arvoisempia. Naiselle annetaan tietty valta ja kun miehellä on valtaa jo luonnostaan, niin tulee hyvä tasapaino.

Jalkapallon Veikkausliigan Kuopion Palloseura on tehnyt kahden vuoden sopimuksen maalivahti Tomi Maanojan kanssa. Maanoja pelasi päättyneellä kaudella RoPS:n maalilla.

- Odotan Kuopioon tuloa tosi kovasti. On aina tietynlainen haaste tulla uuteen joukkueeseen. Mitä olen jutellut KuPS:sta muiden kanssa, olen kuullut vain positiivisia asioita. Vaikutelma on hyvä, Maanoja sanoo.

Maanoja pelasi päättyneellä kaudella 25 Veikkausliigan ottelu RoPS:ssa.

- Ihan tyytyväinen voin olla kauteeni. Aina omassa pelaamisessa on tietenkin kehitettävää, mutta aika lailla tyytyväinen voin olla kauden kokonaiskuvaan. Pitää kuitenkin muistaa, että aika hyvä joukkue oli siinä edessä, Maanoja kuvailee.

Huuhkajien tulevaisuuden ykkösmaalivahdiksi aikanaan povattu Maanoja on pelannut Veikkausliigassa lähes seitsemän sarjakautta.

Maanoja loi onnistuneesti kansainvälistä peliuraa jo Ruotsin pääsarjassa, mutta paha loukkaantuminen toi uralle takapakkia Tukholman AIK:ssa vuonna 2009. Samana vuonna hän pelasi myös ensimmäisen A-maaottelunsa, kun Suomi kohtasi maaottelussa Japanin.

Kärpät aloitti upeasti. Vain kymmenen sekuntia ja taululla 1-0. Mikko Niemelän loistosyöttö vapautti Ben Maxwellin maalintekoon. Kuten useasti ennenkin nopea johtomaali ei tiedä hyvää.Kalpa karvasi aktiivisesti saaden isäntien pelinavaukset vaikeuksiin.

Vieraat rakensivat avauserässä useita maalipaikkoja, mutta tuttu tehottomuus vaivasi. Pariin kertaan kotipuolustajat siivosivat kiekon liki maaliviivalta. Toisen erän alkuun tuli kuopiolaisten ansaittu tasoitus ylivoimalla. Artturi Lehkonen ohitti pienestä kulmasta helpohkosti kotivahti Tomi Karhusen.

Kärpät lisäsi kierroksia ja lähti karkumatkalle. Joonas Kemppaisen hienon katkon jälkeen Julius Junttila vei isännät 2-1-johtoon. Vain kolme minuuttia myöhemmin Ivan Huml suti Kasperi Kapasen harhasyötön jälkeen 3-1.

Erän lopussa vielä energiset "työhevoset " nauttivat maalista.Simon Suorannan hienon syötön jälkeen Joonas Komulainen ohjasi 4-1.

- Komulainen siinä teki ensin hyvät pohjat. Sitten siitä pomppi hänelle takaisin, vähätteli Suoranta osuuttaan.

Kolmannessa erässä Kärpät sai mitä tilasi. Sitkeästi taistellut Kalpa teki erän puoliväliin mennessä kaksi maalia. Ensin Marko Kauppisen laukaus kimposi Janne Kolehmaisesta maaliin. Sitten Petri Lammassaari tarjoili maukkaasti Kasperi Kapaselle 4-3-maalin.

Vajaa viisi minuuttia ennen loppua Sami Kapasella oli oiva tilaisuus tasoitukseen. Ohjaus maalin edestä sujahti ohi.

Kärppien Lauri Marjamäki oli nihkeydestä huolimatta tyytyväinen voittoon.

- Tiedettiin, että KalPa on vireessä. Jouduttiinkin ahtaalle. Kun oma joukkue kahteen kuukauteen on hävinnyt vain kerran, niin ylpeä pitää olla. Kaikki ketjut tekivät tänään maalin.

- Kokeiluja pitää joskus tehdä, nyt siihen oli mahdollisuus. Lopussa Kalpa näytti, että se tulee ottamaan paljon pisteitä.

KalPan Jukka Voutilainen manasi pelin alkua. - Katstrofialku meiltä. Kymmenen sekuntia ja kiekko maalissa. Pelattiin silti hyvä ensimmäinen erä. Oli paikkoja ylivoimalla.  Toinen erä oli heikompi.

- Kolmannessa pistettiin Kärpät ahtaalle. Eka ja kolmas erä oli kauden parasta peliä meiltä.  Ei mietitä liikaa, vaan mennään positiivisuuden kautta. Otetaan tästä hyvät asiat mukaan ja jatketaan ensi viikolla.

Juhopekka Pietilä,  Oulu

Lapinlahden Lucia-mummo-äänestys tekee ikäihmisiä tutuksi nuorelle väelle. Tänä vuonna äänestettävänä on kuusi ehdokasta, joiden keski-ikä on yli 80 vuotta. Kilpailun järjestäjän mielestä mummoista tulee suorastaan esikuvia nuoremmalle väelle.

- Ihan varmasti ovat esikuvia! Se ilahduttaa, että nuoret ja teini-ikäiset tytöt sekä nuoret perheenäidit ihailevat hirveästi heitä. He kirjoittavat fanittavia kommentteja, että kunpa olisin tuon ikäisenä noin kaunis ja rohkea,  Matti ja Liisa -paikallislehden tuottaja Kirsi Eskelinen sanoo.

Aiempien vuosien Lucia-mummo-äänestyksissä ikä on ollut valttia. Tänä vuonna ehdolla on mummoja, joiden ikä on 74 - 90 vuotta.

Youtubeen tallennetuista videoista näkee, että tämän vuoden kilpailun kuopus Hilkka Villman on kirkasääninen laulaja. Taimi Reis on virkeä 90-vuotias ja nousee sukkelasti keinutuolista tanssimaan.

Else Järvilehto soittaa joululaulut sujuvasti pianolla. Helmi Nurmi on ilahduttava paluumuuttaja, joka puhuu Lapinlahdesta lämmöllä.

Myös Martta Kopelin kotiseuturakkaus näkyy videolla, kun hän kertoo lehmänhoitajan työstä ja käsitöistä. Marjatta Kyyröllä on tarina hallussa ja kertomuksia riittää.

Mummot suhtautuvat huumorilla

Lapinlahden Lucia-mummo-tapahtuma tekee mummoista ainakin paikallisia julkkiksia.

- Mummoilla on terve ja reipas suhtautuminen julkisuuteen. Tottakai se vähän jännittää heitä, mutta he ovat huumorimielellä, Matti ja Liisa -lehden tuottaja Kirsi Eskelinen kertoo.

Ehdolla olevat mummot ovat Jussin Pihan päiväkeskuksen kävijöitä. He ovat kotona asuvia virkeitä mummoja. Yleisöäänestys on avattu paikallislehden verkkosivuille.

- Osa ihmisistä äänestää mummoja, mutta ilmiö tässä kiinnostaa enemmän. Joka vuosi on tieto mummoista kantanut laajemmalle. Jo ensimmäisenä vuonna Lucia-mummot olivat tosi suosittuja. Tänä vuonna on ensi kertaa tehty esittelyvideot, Kirsi Eskelinen kertoo.

Verkkomaailma tulee tutuiksi mummoille

Moni Lucia-mummoista ei ole käyttänyt tietotekniikkaa. Nyt heidän kuvansa ja tarinansa on esillä Facebookissa ja Youtubessa. Internetin maailma tulee heille itselleenkin tutuksi.

- Mummot seuraavat kilpailua Facebookissa Jussin Pihan työntekijöiden kanssa. Nyt siellä katsotaan jo videoita Youtubessa. Viime vuonna oli kova juttu päästä Ylen tv-uutisiin,  Matti ja Liisa -lehden tuottaja Kirsi Eskelinen kertoo.

Lucia-mummo kruunataan Lucian päivänä 13. joulukuuta Jussin Pihassa Lapinlahdella. Kruunaaja on viime vuoden Lucia-mummo, 90-vuotias Eeva Sutinen.

Sen jälkeen mummot lähtevät viemään valoa paikkakunnan asukkaille. Aiempina vuosina Luciat ovat käyneet terveyskeskuksen vuodeosastolla. Viime vuoden Lucia-mummo Eeva Sutinen lausui oman runonsa ja lauloi Lapinlahden seurakunnan vanhusten kirkkotilaisuudessa.

Jussin Piha -päiväkeskuksen kävijöistä valitaan joka vuosi kuusi vapaaehtoista mummoa Lucia-äänestykseen. Päiväkeskus on Lapinlahden kunnan tarjoamaa päivätoimintaa kotoa asuville.

Lucia Mummo -äänestyksen järjestävät Jussin Pihan päiväkeskus ja paikallislehti Matti ja Liisa.

Oskarin päivän myrsky etenee sunnuntain ja maanantain vastaisen yön aikana Suomen yli luoteesta kaakkoon.

Iltapäivällä Pohjois-Savon yllä ollut matalapaineen keskus väistyy Suomen itäpuolelle.

Kovimmin tuulee merellä, mutta puuskissa tuuli puhaltaa maa-alueillakin myrskylukemissa.

Etelä-Suomessa voimakkaimmat tuulenpuuskat ovat odotettavissa illalla ja Kaakkois-Suomessa alkuyöstä.

- Paikallisesti esimerkiksi Etelä-Suomessa myrsky voi olla jopa pahempi kuin parin viikon takainen Eino-myrsky. Voimakkaimmat puuskat jäävät kuitenkin todennäköisesti heikommiksi, sanoo Ylen Uutisten meteorologi Toni Hellinen.

Maanantaiaamuun mennessä voimaikkaimmmat tuulet ovat väistyneet myös maan kaakkoisosasta.

Naisten jääkiekon olympiajoukkueeseen mahtuu suunnilleen puolet harjoitteluleireillä käyneistä. Muutamia suomalaisnaisia pelaa myös USA:n yliopistojoukkueissa ja Venäjän liigassa. Heistä lähtee helmikuussa pidettäviin Sotšin olympialaisiin 18 pelaajaa ja kolme maalivahtia.

Sinne toivovat pääsevänsä myös kuopiolaisen KalPan naisten hyökkääjät Venla Hovi ja Tanja Niskanen. 21-vuotias Niskanen toivoo kutsua olympiajoukkueeseen ensimmäistä kertaa, kun taas 26-vuotias Venla Hovi oli mukana jo Vancouverissa neljä vuotta sitten. Tanja myöntää jännittävänsä kovasti valintapäätöstä.

- Kyllä jännittää. Itsellä ainakaan ei ole mitään varmuutta paikasta, on sellainen rooli, että kyllä tässä saa odottaa, että kirje tulee, että sitten vasta voi olla varma, sentterinä pelaava Tanja sanoo.

Toki tieto varmasti kiirii ennen kirjallista vahvistusta.

Polte kokea uudestaan

Venla Hovi sanoo odottavansa valintaa tavallaan vielä enemmän kuin viimeksi.

- Kun tietää, kuinka hieno tapahtuma se on. Maailman kaikki parhaat urheilijat samassa paikassa, ei voi olla enää parempaa tapahtumaa urheilijalle tavoitteellisesti, Venla perustelee.

Kokemuksesta Venla kertoo saaneensa uutta motivaatiota uran jatkamiseen.

- Sen jälkeen tuli vielä enemmän sellainen polte, että haluan uudestaan kokea tämän.

Elämää jääkiekon ehdoilla

Venla aloitti kiekkoilun nelivuotiaana, Tanja kymmenvuotiaana, kumpikin isoveljen peesissä. Jo viime vuodet kiekko on ollut iso osa kummankin elämää. Olympiavuosi on merkinnyt vielä vähän lisäpanostusta, Venla kertoo.

- Panostaminen tarkoittaa sitä, että jääkiekko on ykkösjuttu tällä kaudella. Sitten harrastuksena tulee koulu ja osa-aikatyöt ja kaikki muu.

Tanja puolestaan koettaa tasapainotella.

- Mulla on siinä sivussa koulu, mutta totta kai mennään aika paljon jääkiekon ehdoilla. Kun molempia siinä saman verran hoidetaan, niin ehkä paras tulos tulee silloin.

Esimerkiksi KalPan naisilla on harjoitukset kolmena-neljänä iltana ja kolmena aamuna viikossa. Pelejä on ainakin viikonloppuisin.

Ohut palkkapussi

Suomessa naisten jääkiekon resursseja ei voi kehua. Esimerkiksi KalPan edustusjoukkueen sivuilta on turha SM-liigassa pelaavaa naisjoukkuetta etsiskellä.

Googlaamalla löytyvat juniorit ja naiset samoilta sivuilta. Jäävuoroissa monet poikien joukkueet menevät naisten edelle.

Mediassakin naisten SM-liiga näkyy näin olympialaisten alla, Venla Hovi huomauttaa.

Monissa maissa naisissa on jo ammattilaisia, toisin kuin Suomessa.

- Mun mielestä me ollaan amatööri-ammattilaisia, huippu-urheilijoita, ja sen mukaan eletään, mutta palkkapussi ei kasva kauheesti tässä, Venla naurahtaa.

- Enemmän tästä kyllä maksetaan kuin saadaan, Tanja täydentää.

Kilpailu naisten jääkiekossa kiristynyt

KalPan naisten valmentajan Antti Immosen mukaan kilpailu on kiristynyt sekä pääsystä omaan olympiajoukkueeseen että kansainvälisesti. Naisleijoniin on tarjolla sekä kokeneita että nuoria pelaajia.

- Ei ole enää niin kuin muutama vuosi sitten, että voi sanoa jo kauden alussa, kuka pelaa. Kilpailu on koventunut, taso on laajentunut, ja USA:ssa ja Venäjällä pelaa suomalaisia. Nyt on myös aika tasokas naisten SM-sarja, josta tulee myös hyviä pelaajia maajoukkueeseen.

Naisten jääkiekkoa ovat hallinneet Kanada ja USA. Ne ovat edelleen pahoja vastustajia, mutta Immosen mukaan Suomen naisille antaa itseluottamusta se, että USA pystyttiin kaatamaan äskettäin ensimmäisen kerran Lake Placidin turnauksessa.

- Miksei toista kertaa sitten. Uskon vahvasti siihen.

Jo toisen suuren voittaminen Sotšissa tietäisi loppuottelupaikkaa. Molempien kaatamiseen ei Immosenkaan usko riitä. Lisäksi naisten jääkiekkoilun taso on noussut myös Euroopassa.

- Keski-Euroopan maat, Ruotsi on kova, Venäjä parantaa koko ajan. Ei ketään voi aliarvioida siellä olympialaisissa. Todella mielenkiintoiset ja kovat kisat on tulossa, Immonen sanoo.

Naisten jääkiekkojoukkueen pronssi Vancouverin olympialaisista neljä vuotta sitten oli yksi viidestä Suomen mitalista.

Naisten jääkiekon MM-kisoista Suomella on kymmenkunta pronssia. Kaksissa viime kisoissa Suomi on kuitenkin jäänyt neljänneksi.

KalPalla on tällä hetkellä yhdeksän pelaajaa loukkaantuneena, joista hyökkääjiä on seitsemän.

Savolaisjoukkue haluaa lisätukea eturiviin ja hankki väliaikaisapua Oulun suunnalta.

Körkkö, 22, debytoi KalPa-paidassa tiistaina Hämeenlinnassa ottelussa HPK:ta vastaan.

Kärpissä Körkkö on päässyt pelaamaan tällä kaudella vain kolmesti. Hänen jääaikansa on jäänyt keskimäärin kahdeksaan minuuttiin, eikä pistetili ole vielä avattuna. 

Ensimmäiset yritykset ovat jo aloittaneet toimintansa Kuopion Pienen Neulamäen yritysalueella.

Kuopion kaupungin elinkeinojohtaja Heikki Ryynänen kertoo, että toimitilarakentaminen on saatu käyntiin, ja tästä vauhti kiihtyy.

Kiinnostusta alueelle rakentamiseen ovat osoittaneet paikalliset, toimintaansa laajentavat yritykset ja esimerkiksi muualla toimivat ja Kuopioon tytärtoimipaikan perustavat yritykset. Ryynänen toteaa, että oli lama tai hyvä tai huono aika, aina on yrityksiä, jotka laajentavat, kasvavat, kehittyvät ja tarvitsevat toimitiloja.

Pienen Neulamäen alueella on kasvutilaa kahdeksikymmeneksi vuodeksi, ja täydessä laajuudessaan alueella arvioidaan työskentelevän noin kuusituhatta ihmistä.

Kaupunki rakentaa alueelle kunnallistekniikan ja on esirakentanut tontit, mutta seiniä yrityksille kaupunki ei rakenna.

- Kuopio on Itä-Suomessa siinä suhteessa harvinainen kaupunki, että meillä on alueella kiinteistösijoittajia, joiden rakennuttamiin vuokratiloihin yritykset voivat mennä, Ryynänen kertoo.

Yrityksille alue tarjoaa sijainnin lähellä kaupunkia ja hyviä liikenneyhteyksiä. Astmadiagnostiikkalaitteita valmistava kuopiolainen Medikro Oy on yksi Pieneen Neulamäkeen uusia toimitiloja rakentava yritys. Rakennus valmistuu joulukuussa, ja neliöitä uusissa toimitiloissa on 1300, kun nykyisissä tiloissa Kelloniemessä niitä on 600. Myös henkilökunnan määrä on kasvanut, Medikron toimitusjohtaja Mikko Eloranta kertoo.

 -Pienen Neulamäen alueelle on hienot tulevaisuudennäkymät, ja työntekijöiden ja logistiikan kannaltahan tämä on erinomainen sijainniltaan. Me toimitamme laitteita lähes 30 maahan, Eloranta toteaa.

Medikro pystyy myös verkottumaan Pienessä Neulamäessä. Naapurina toimii jo Mega Elektroniikka Oy, joka on Medikron pitkäaikainen kollega ja saman typpinen yritys.

Pienen Neulamäen alue oli aiemmin Puolustusvoimien varikkoaluetta, ja sillä on kaavoittamatonta tonttireserviä satoja hehtaareita. Kaupunki osti Metsähallituksen omistamalta alueelta maa-alueen, jolle lasketaan mahtuvaksi 600 000 kerrosneliötä. Se vastaa esimerkiksi kuuttasataa kappaletta 1000 neliömetrin kokoista hallia, Heikki Ryynänen havainnollistaa.

Ryynänen kertoo, että ensimmäistä kertaa Kuopiolla on yritysalue, jolla riittää tilaa tulevienkin vuosien kasvulle.

Eilisen Oskari-myrskyn tuhot ovat jääneet Pohjois-Savossa pieniksi.

Esimerkiksi Savon Voimalla oli illalla pahimmillaan sähköttä noin 3 000 asiakasta, mutta viat saatiin korjattua aamuneljään mennessä. Eniten sähkökatkoja oli Rautalammilla, Varkaudessa ja Pieksämäellä.  Aamupäivällä on tehty vielä korjaustöitä ja niiden vuoksi pienempiä paikallisia sähkökatkoja saattaa olla vielä edessä.

Pohjois-Savon pelastuslaitos oli varautunut kiireiseen iltaan, mutta esimerkiksi puidenraivaustehtäviä oli yöllä vain muutamia, mm. Suonenjoella ja Varkaudessa.

Ilmatieteen laitoksen mukaan Pohjois-Savossa tuuli ylsi puuskissa parhaimmillaan juuri myrskyn kriteerit täyttävään 20,8 metriin sekunnissa.

Pakolaislasten ja -nuorten perheryhmätoiminta on alkamassa uudelleen Suonenjoen Vanhamäellä.

Suonenjoen kaupunginhallitus käsittelee maanantaina esitystä, jonka mukaan Suonenjoki voi ottaa vastaan enintään 16 alle 18-vuotiasta pakolaislasta seuraavan kolmen vuoden aikana. Kaupunki on tekemässä säätiön kanssa määräaikaisen sopimuksen, jonka mukaan nuoria sitoudutaan ottamaan vastaan vähintään kahdessa ryhmässä, 6–10 nuorta vuodessa.

Suonenjoki ostaa säätiöltä sijoitettavien nuorten ympärivuorokautisen hoidon ja kasvatuksen. Kaupunki sitoutuu maksamaan hoitovuorokausihintaa, joka on sopimuksen voimaan tullessa 250 euroa yhtä nuorta kohden. Summa sisältää henkilöstökulut, kiinteistökulut sekä nuorten asumisen, ateriat, koulutuksen, harrastukset ja henkilökohtaisiin menoihin maksettavan viikkorahan.

Viikkorahan suuruus vaihtelee 30 eurosta vajaaseen 60 euroon viikolta. Korkeampaa viikkorahaa saavat nuoret, jotka laittavat itsenäisesti oman ruokansa.

Pakolaisten vastaanottoon tarvittavia resursseja on selvitetty sosiaalitoimen, koulutoimen johdon sekä Kaatron koulun rehtorin kanssa. Selvityksen perusteella pakolaisnuorten vastaanottamiselle ei ole esteitä.

Kuopion kaupunki yrittää saada toimeentulotuen jonot lain mukaisiksi jatkamalla määräaikaisten tukihakemusten käsittelijöiden määräaikaisuuksia.

Kuopio perusti keväällä hakemusruuhkan purkamiseksi neljä määräaikaista toimistosihteerin virkaa, joiden sopimuksia jatketaan enintään ensi vuoden loppuun saakka. Toimeentulotukihakemuksien käsittelystä on poistumassa kaksi palkkatuettua henkilöä, mitä paikataan siirtämällä muusta työstä yksi henkilö sekä perustamalla vielä yksi määräaikainen toimistosihteerin virka.

Kuopiolla on ollut pitkään vaikeuksia käsitellä toimeentulotukihakemukset lain vaatimassa seitsemässä arkipäivässä. Esimerkiksi lokakuussa kolme neljäsosaa hakemuksista käsiteltiin määräajassa. Aluehallintovirasto velvoitti Kuopion saamaan hakemusten käsittelyn lain mukaiseksi syyskuun loppuun mennessä. Virasto asetti tuolloin 100 000 euron uhkasakon.

Marraskuussa virasto ilmoitti harkitsevansa uhkasakon tuomitsemista, koska toimeentulotukihakemusten käsittelyä ei oltu saatu lain mukaiseksi. Virasto muistuttaa, että säädetyt määräajat ovat ehdottomia eikä niitä voi ylittää lakia rikkomatta.

Aluehallintovirasto on antanut Kuopiolle tilaisuuden antaa asiasta kirjallinen selvitys ennen sen ratkaisemista. Selitys on annettava 13. joulukuuta mennessä.

Kuopio on antanut selvityksen toimenpiteistä, joilla turvataan lain mukaisiin käsittelyaikoihin pääsy. Kaupungin mukaan kaikkia toimenpiteitä ei ole saatu käyttöön niin, että ne olisivat vaikuttaneet riittävästi tukihakemusten käsittelyaikoihin. Esimerkiksi toimeentulotukihakemusten sähköistä asiointia ei ole saatu aloitettua suunnitellusti teknisten ongelmien takia.

Lisäksi etuuskäsittelyssä on ollut kahden henkilön vajaus sairauslomien takia syksyn aikana. Perusturva- ja terveyslautakunta toteaa esityksessään kaupunginhallitukselle, että jatkossa etuskäsittelijöiden yli viikon kestäviin sairausloman sijaisuuksiin tulisi ottaa sijaiset, jos työtilanne sen vaatii. Kuopion kaupunginhallitus käsittelee asiaa maanantaina.