Siilinjärvi harkitsee kunnan puhelinvaihteen palveluiden ulkoistamista Kuopion kaupungille. Ajatuksena on, että palvelu olisi ulkoistettuna toimivampi ja ehkä myös halvempi.

Kunnat ovat jo valmistelleet sopimusta, jonka mukaan Siilinjärvi maksaisi puhelinvaihteen hoitamisesta vajaat 50 000 euroa vuodessa.  Lisäksi Siilinjärvi maksaisi järjestelmäkustannuksia palvelut tuottavalle Istekille. 

Siilinjärven puhelinvaihde työllistää tällä hetkellä kaksi henkilöä, ja kunta on kokenut ongelmallisiksi esimerkiksi lomien tai sairauslomien aikaiset järjestelyt. Talousjohtaja Pekka Takkinen arvioi, että omana työnä puhelinvaihde maksaa 60 000 - 70 000 euroa vuodessa.

- Ajatus on, että palvelu pitää saada Kuopiolta vastaavalla kustannuksella tai halvelmalla, Takkinen sanoo.

Kuopion kaupunginhallitus käsittelee sopimusta maanantaina. Siilinjärven päättäjät ottavat asiaan kantaa myöhemmin. Mikäli sopimukseen päästään, Siilinjärven puhelinvaihde siirtyy Kuopion hoidettavaksi kevään aikana.

Yhä useampi kunta kohdistaa säästöjään omaishoitajiin. Omaishoidon tukea pienennetään tai tuen saamisen kriteerejä tiukennetaan niin, että moni putoaa kokonaan tuen piiristä pois. Esimerkiksi Kuopiossa tuki loppuu ensi vuonna noin 90:ltä omaishoitajalta. Koko Itä-Suomessa luvun arvellaan olevan satoja.

Kuopiolainen neljän lapsen omaishoitaja Elizabeth Ramos pitää säästöjä järjettöminä.

- Kyllä se kuulostaa tosi pahalta. Omaishoitajan tuen pitäisi olla yhteneväinen jokaisessa kunnassa. Mun mielestä se on väärin, että kunta päättää näistä kriteereistä. Myös korvausten pitäisi olla yhteneväisiä joka kunnassa, Ramos sanoo.

"Tämä on lyhyen tähtäimen politiikkaa"

Ramos sanoo, että jo tuen hakeminen on entistä vaikeampaa, sillä käsittelyajat ovat todella pitkiä. Ramos laittoi Kuopion kaupungille hakemuksen omaishoidontuesta tämän vuoden tammikuussa. Hän sai asiasta kielteisen päätöksen vasta syyskuun viimeinen päivä.

- Se on todella turhauttavaa. Sitä vaan oottaa ja oottaa ja oottaa että kyllä se vielä sieltä tulee. Ja tavallaan vedetään matto jalkojen alta kun se tuleekin kielteisenä.

Kuopio ei ole ainoa kaupunki, joka säästää omaishoidosta. Omaishoito kuuluu säästölistalle erityisesti suurimmissa kaupungeissa.

Poikkeuksena Itä-Suomessa on Mikkeli, joka on poikkeuksellisesti lisännyt omaishoitoon tarvittavaa tukea. Myös esimerkiksi Tampere ja Hämeenlinna ovat menossa positiiviseen suuntaan, sanoo Kansallisen omaishoitotyöryhmän puheenjohtaja Elli Aaltonen.

- Tämä on sitä lyhyen tähtäimen politiikkaa. Säästöjä haetaan aina ennaltaehkäisevästä ja ei-lakisääteisestä toiminnasta ensimmäiseksi. Omaishoidossa pitäisi kannustaa enemmän jatkuvuuteen. Meillä kaikilla on suuri stressitekijä se, saako ensi vuonna töitä tai tuleeko lomautetuksi, tässä on kyllä ihan sama tilanne, Aaltonen sanoo.

Itä-Suomen aluehallintovirasto on saanut jo muutamia kanteluita, jotka koskevat Kuopion päätöstä kiristää omaishoidon tukea.

Lisää tiukennuksia odotettavissa

Kuopion kaupunki on sanonut pyrkivänsä järjestämään tuen ulkopuolelle jääneille mahdollisuuden tilapäiseen hoitoon esimerkiksi vuorohoidossa tai päiväkeskustoiminnassa, mutta muistuttaa samalla että se ei ole kuitenkaan kaupungin lainmukainen vastuu.

- Toivoisin että se palvelu säilyisi kunnissa ja että nyt voitaisiin todeta heidän kohdallaan että nyt lisätään sitten sitä kunnallista palvelua sen omaishoitajan tueksi, Aaltonen sanoo.

Vaikka Kuopio on jo päättänyt ensi vuoden omaishoidon tuen tiukentamisesta, ei se tarkoita etteikö tiukennuksia olisi muualta vielä tulossa. Aaltonen arvioi, että monet kunnat voivat muuttaa tuen kriteerejä esimerkiksi keskellä vuotta tai vuoden lopulla.

Elizabeth Ramos toivoo, että tukia myönnettäisiin helpommin. Hän ei ole vuoteen pystynyt olemaan työelämässä ja minkäänlaisia tukia hänelle ei ole myönnetty. Omaishoitajalle pienikin tuki merkitsee paljon.

- Sekin pieni korvaus mikä me voidaan saada siitä, se on meille tukena että me pystytään tekemään sitä. Muussa tapauksessa ne lapset tai vanhukset voi joutua laitokseen tai jonnekin muualle.

Opposition pohjoissavolaiset kansanedustajat arvostelevat hallituksen rakenneuudistuspakettia. Ylen Savon kansanedustajatentissä maanantaina olleet keskustan Elsi Katainen (kesk.) ja perussuomalaisten Pentti Oinonen (ps.) eivät ole tyytyväisiä paketin sisältöön.

Etenkin työllisyyskysymyksiin olisi kaivattu ratkaisuja. Kansanedustaja Elsi Katainen Pielavedeltä luonnehtii rakennepakettia lähinnä leikkauslistaksi.

- Ratkaisut työllisyyden parantamiseen jäivät hämärän peittoon. Monet suuremmat linjaukset ovat myös hahmottomia ja ratkaisut näyttävät siirtyvän tuleville vuosille, arvioi Katainen.

Perussuomalaisten kuopiolaisedustaja Pentti Oinonen arvostelee rakennepakettia hallituksen riman alitukseksi.

- Eniten harmittelen kokoomuksen linjaa. Kokoomuslaisilla on varaa hoidattaa vanhukset omilla rahoillaan, mutta ihmettelen SDP:n lähtöä tällaiselle linjalle, Oinonen sanoo.

Elsi Katainen ihmettelee myös hallituksen suunnitelmia nostaa oppivelvollisuusikä 17 vuoteen. Myös kotihoidontuen leikkaukset nostavat kuntien paineita.

- Kunnat joutuvat lisäämään päivähoitopalveluita ja samalla päivähoitomaksuja nostetaan. Kuka tässä oikein voittaa? kysyy Katainen.

Kataisen mukaan oppivelvollisuusuudistus on osalle nuorista hyväksi, mutta se on tarpeeton ratkaisu koko ikäluokalle.

- Tämä on hallitukselta ristiriitaista toimintaa, koska ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja on leikattu. Kun myös lukioverkkoa todennäköisesti leikataan rajulla kädellä, niin maakuntien syrjäisimmät kolkat saavat kokea sen, mitä keskittäminen tarkoittaa koulutusalalla, toteaa Katainen.

Kiivas keskustelu on vielä edessä

Pentti Oinonen sanoo, että perussuomalaiset jättävät rakenneuudistuspaketista välikysymyksen ennen joulua. Oinonen odottaa paketista vielä kovaa keskustelua.

- Hallitus ei pääse tästä helpolla. Varmasti monen niska punottaa pöntössä. Rakennepaketissa puhutaan hyvin vähän työllisyydestä. Sehän on A ja O, jolla kansantalous saadaan kohotettua elinvoimaiseksi.

Elsi Katainen pitää rakennepakettiuudistusta välikysymyksen arvoisena asiana, mutta keskusta ei ole vielä päättänyt onko se mukana mahdollisessa välikysymyksessä.

- Hallitus pistetään erittäin lujille rakennepakettilinjauksissaan, Katainen sanoo.

Tällä viikolla kansanedustajien työtä värittää myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön isännöimä itsenäisyysjuhla Tampereella. Pentti Oinonen viettää juhlapäivää Kuopiossa eikä osallistu Tampere-talossa poikkeuksellisesti pidettävään juhlaan.

- Arvostan itsenäisyyden korkealle. Olen esittänyt, että kansanedustajille riittäisi osallistuminen linnanjuhliin kerran vaalikauden aikana. Juhla kuuluu kaikille kansalaisille eikä vain hyvätuloisille. Köyhempi kansalainen katsoo tv-lähetystä ihmeissään, kun siellä kävelevät rinta rottingilla ne, jotka möivät Suomen EU:lle. Samalla meni itsenäisyys, jotenkin tuntuu pahalta, sanoo Pentti Oinonen.

Elsi Katainen osallistuu itsenäisyysjuhlaan Tampereella.

 - Puvun hankinta jäi viime hetkille. En lähde neuvomaan presidenttiä siitä, ketä kutsua ja ketä ei. Itsenäisyys on äärettömän arvokas asia, toteaa Katainen.

Kuopion kaupunki haluaa luottamusmiesten ja viranhaltijoiden sidonnaisuudet nykyistä paremmin esiin.

Kaupunginhallitus linjasi maanantaina, että on  asiaa on syytä kiirehtiä aiemman valtuuston päätöksen mukaisesti. Ilmoitukset tehdään kaupungin verkkosivuilla.

- Kaupunginhallitus pitää suotavana, että samalla ilmoitetaan myös omistukset niissä kuopiolaisissa yrityksissä, jotka ovat jollain tavalla tekemisesessä kaupunkikonsernin kanssa, sanoo kaupungin markkinointijohtaja Kirsi Soininen.

Tehdyt linjaukset liittyvät Medifiles Oy:n investointitukiin vuosina 2006-2010 tehdyistä päätöksistä. Näinä vuosina Kuopio avusti yhtiötä yhteensä 32 000 eurolla. Medifilesin osaomistaja on Kuopion kaupunginjohtaja Petteri Paronen. Asia tuli julki viime viikolla, kun kaupunginhallitus antoi siitä erillisen tiedotteen. Väärinkäytöksistä ei epäillä ketään.

Kyseisinä vuosina elinkeinojohtaja Heikki Ryynänen raportoi kaupunginhallitukselle kuuden kuukauden välein kaupunginvaltuuston hänelle delegoimaan päätösvaltaan kuuluvista yritystukiin liittyvistä päätöksistä.

-  Kaupunginhallituksen mielestä päätöksenaikainen menettely ei ollut nykykatsannon mukaan hyvän hallinnon mukaista, koska kaupunginhallituksella ei ollut mahdollista käyttää sille normaalisti kuuluvaa otto-oikeutta. Elinkeinojohtaja toimi tuolloin silloisten voimassa olleiden sääntöjen mukaisesti, korostaa markkinointijohtaja Soininen.

- Yritystukiin liittyvää käytäntöä on sittemmin parannettu niin, että vuodesta 2012 lähtien elinkeinojohtaja on raportoinut välittömästi kaupunginhallitukselle, jotta kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja voivat halutessaan harkita, onko asia syytä alistaa kaupunginhallituksen käsittelyyn.

Kaupunginhallitus katsoi lisäksi, että saatujen selvitysten perusteella asiassa ei ole tarvetta ryhtyä muihin toimenpiteisiin.

Itsenäisyyspäivän vastaanoton siirtyminen tilapäisesti Tampere-talolle on keventänyt juhlan pukukoodia ja saanut naiset pohtimaan, mikä on sopivan arvokas iltapuku.

Naisten pukeutumiseen ei ole erillistä ohjetta, mutta koska miesten pukeutumisohjeeksi on annettu aiempaa rennompi "tumma puku ja kunniamerkit", niin naisten puvuissa nähdään sen johdosta uusia piirteitä. Uutta on ainakin helmojen pituudessa, sanoo vieremäläislähtöinen pukusuunnittelija Katri Niskanen.

- Tänä vuonna on täyspitkää ja vähän vajaamittaista helmaa, muttei yhtäkään cocktail-lyhyistä mekkoa. Värit ja materiaalit ovat hyvin näyttäviä ja loistavia.

Katri Niskanen on suunnitellut viime vuosina itsenäisyyspäivän vastaanotoille useita pukuja, muun muassa Teija Vesterbackan Angry Birds-puvun ja Jenni Vartiaisen oranssin puvun. Tänäkin itsenäisyyspäivänä monella naisella on juhlassa yllään Niskasen suunnittelema puku.

Suunnittelija on päätynyt siihen, että arvokkuudesta ei tänäkään vuonna kannata tinkiä liikaa. Niskasen suunnittelemat puvut ovat hänen mukaansa naisellisia ja veistoksellisia.

- Helman pituus on paljon kantajasta kiinni. Lyhkäisemmissä puvuissa näkyy säärtä, mutta polven yläpuolelle jäävä pituus tai ihan cocktail-pituus ja vesirajalinja eivät ole mielestäni juhlavia kenenkään päällä. Sellainen ei ole arvokkaan näköistä eikä sovi itsenäisyyspäivään mielestäni. Vaikka on kuinka hyvät jalat, sellainen on liian bilevaate.

Juhlavuutta saadaan kangasmateriaalista

Juhlapukusuunnittelija luonnollisesti toivoo naisten hankkivan juhlavia materiaaleja pukuihin.

- En suosisi toimistokäyttöön tarkoitettuja materiaaleja. Vaikka olisi selkeämpi ja lyhyempi mekko, niin materiaali on silti tärkeä asia, millä juhlavuuden astetta voi nostaa, pukusuunnittelija Katri Niskanen sanoo.

Niskanen toivoo, ettei kevennettyä pukukoodia tulkita niin, että juhlassa oltaisiin arkisissa vaatteissa.

- Toivon ettei olisi liian tylsiä pukuja, esimerkiksi jakkupukuja tai pikkumustia.  Mielestäni saa nostaa juhlavuuden astetta vaikka kyseessä on tumma puku -koodi.

Niskanen uskoo, että juhlassa nähdään metallisävyjä ja tumman syviä värejä: punaista, vihreä ja lilaa. Presidentin vastaanotolle sopivat hänen mielestään myös heleät talvipastellit eli esimerkiksi samppanjanväriset ja vaaleanpunertavat ”meikkisävyt” ja muut murretut sävyt.

- Tyypillisiä juhlakankaita ovat raskaammat laskeutuvat silkit ja koristellut kankaat. Paljetit ovat näyttävä ja klassinen juhlamateriaali. Raskaammat materiaalit ovat mielestäni tänä vuonna ajankohtaisia verrattuna kevyihin, ohuisiin sifonkeihin, Katri Niskanen sanoo0.

Yläosaa korostetaan monin tavoin

Viime vuosina itsenäisyyspäivän vastaanotolla joidenkin naisten yllä on ollut pukuja, joissa on epäsymmetrisiä ja toispuoleisia kaula-aukkoja, joissa esimerkiksi toinen olkapää on ollut paljaana.

- Varmasti tänäkin vuonna on paljon erilaisia ratkaisuja. Monet haluavat enemmän huomiota yläosaan, mutta pukuja on laidasta laitaan: On niitä, joissa on koko dekoltee paljaana tai on hihaa tai kaulusta.  En usko, että tämä hirveästi poikkeaa aiempien vuosien puvuista.

Jos yläosaa haluaa juhlassa korostaa, sen voi tehdä monella tapaa. Jos asu on muuten paljaampi, voidaan kokonaisuutta täydentää asustein.

- Voi olla olla jokin yksityiskohta yläosassa. Korut, hiukset ja kampaukset kaikki vaikuttavat kokonaisuuteen, Katri Niskanen sanoo.

Ylä-Savon kunnat aikovat laittaa tietoturvaohjeet ja -koulutuksen ajan tasalle. Iisalmessa, Kiuruvedellä, Sonkajärvellä ja Vieremällä on todettu, että kuntien tietoturvaohjeistot ovat pääosin vanhentuneita ja osa ohjeistosta puuttuu kokonaan.

Tietoturvaohjeet ovat olleet hyvin eritasoisia sekä -sisältöisiä eri kunnissa, eikä henkilöstölle ole järjestetty tietoturvakoulutusta.

Uusissa tietoturvaohjeissa käydään läpi muun muassa salasanakäytännöt sekä tietosuoja, eli mitä tietoja kunnan työntekijällä on oikeus nähdä ja mitä niistä saa kertoa. Henkilöstölle järjestetään myös tietoturvan oppimisympäristö. Asiaa hoitaa Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven ja Vieremän yhteinen tietotekniikkayhtiö Ylä-Savon ICT-palvelut.

Ylä-Savon ICT-palvelut hoitaa myös Ylä-Savon SOTE-kuntayhtymän tietotekniset palvelut. Kuntayhtymällä on omat erilliset tietoturvaohjeistot ja koulutusohjelmat. Kunnat ja SOTE toimivat kuitenkin samassa verkossa ja samoilla järjestelmillä, millä on merkitystä myös kuntapuolen tietoturvan kannalta.

Tietoturvaohjeiden uusimisen tarve tuli Ylä-Savossa esiin, kun Vieremän tarkastuslautakunta kiinnitti asiaan huomiota. Ohjeet päivitettiin, mutta samalla vastaava tarve huomattiin muissakin kunnissa.

Kunnat vastaavat tietoturvasta itse

Ylä-Savon ICT-palveluiden toimitusjohtaja Pirjo Juvonen epäilee, että vastaava tilanne on yleinen monessa pienessä kunnassa.

- Tietoturvaohjeet saattavat olla olemassa, mutta miten ne on päivitetty ja miten työntekijät ne tuntevat on eri asia, toteaa Juvonen.

Tietoturvan järjestäminen on kuntien omaan päätäntävaltaan kuuluva asia. Kuntaliiton erityisasiantuntija Simo Tanner korostaa, että tietoturvassa on kyse riskienhallinnasta. Täydellistä tietoturvaa ei liene olemassakaan, mutta riskit pitää kyetä tunnistamaan ja niiden hallinnasta on otettava vastuu.

Valtiolla on henkilöstölleen omat tietoturvaohjeet ja -määräykset, jotka on julkaistu valtiovarainministeriön internetsivuilla. Erityisasiantuntija Tannerin mukaan kunnille on mietitty vastaavia ohjeita, mutta järkevämmäksi on todettu että kunnat voivat halutessaan soveltaa valtiolle laadittuja ohjeita omaan toimintaansa.

Juankosken kaupunki tukee kartonginvalmistaja Premium Boardin yrityssaneerauksen aloittamista.

Kaupunki toivoo, että käräjäoikeus päättäisi yrityssaneeraukseen pääsemisestä nopeasti.

Käräjäoikeus on pyytänyt kartonkitehtaan päävelkojilta lausuntoa saneerausmenettelystä 5. joulukuuta mennessä.

Kaupunginhallitus ilmoitti maanantaina lausunnossaan, että se hyväksyy saneerausmenettelyn aloittamisen ja toivoo, että käräjäoikeus päättäisi asiasta mahdollisimman nopeasti. Kaupunki vaatii velkojaintoimikunnan asettamista ja esittää, että Juankosken jäsen toimikunnassa on kaupunginjohtaja Petri Kangasperko.

Juankoski haluaisi kuitenkin vaihtaa yrityssaneerausmenettelyn selvitysmiehen. Kaupunki päätyi tähän kantaan keskusteltuaan toisen suuren velkojan, Finnveran kanssa.  Selvitysmieheksi on esitetty kotkalaista varatuomaria Veikko Almgrenia.

Käräjäoikeus on pyytänyt Premium Boardin suurimmilta velkojilta lausuntoa yrityssaneerausmenettelystä torstaihin mennessä. Kartonkitehdas on ollut pysähdyksissä jo vuoden.

Pakkaskausi on päästänyt rinteiden lumetuksen vauhtiin Kasurilan ja Tahkon laskettelukeskuksissa. Laskettelukausi on alkamassa Pohjois-Savossa tämän viikon lopulla.

Tahkolla rinteiden lumetuksessa on käytössä kaikki lumitykit, eli yli sata tykkiä. Itsenäisyyspäivänä Tahkolla on tarkoitus avata turistirinne ja jos sään lauhtumisen myötä tiistaina ei sada kovin paljoa vettä, toiveissa on myös toisen rinteen avaaminen.

Ilmatieteen laitoksen mukaan lämpötila menee Pohjois-Savossa pakkasen puolelle illan aikana. Koko loppuviikolle ennustetaan pakkassäätä.

Siilinjärven Kasurilassa kauden avaus on torstaina, jolloin yksi rinne saadaan osittain auki. Koko pituudeltaan rinne avautuu perjantaina.

Juankosken kaupunki esittää Kaavin kunnalle yläkoulusopimuksen jatkamista. Kaavi on pyytänyt Juankoskelta tarjousta 7 -9. -luokkalaisten opetuksen hoitamisesta.

Juankoski esittää, että Kaavin yläkoululaisten opetus järjestettäisiin jatkossakin Juankosken Ruukinkoulussa.

Juankosken esitykseen sisältyy myös, että Kaavin vakituiset opettajat siirtyisivät Juankosken kaupungin palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Juankoski saisi oppilaista kotikuntakorvaukset.

Molemmat kunnat maksaisivat oppilaidensa toteutuneista kuluista sen osan, joka jää kuntakorvauksen jälkeen jäljelle.

Sopimuksen on määrä jatkua samanlaisena kuntaliitoksista huolimatta.

Kouluyhteistyötä perustellaan riittävän laadukkaan ja oppilasmäärältään tarpeeksi suuren yläkoulun säilyttämisellä alueella myös jatkossa. Yhteistyöllä pyritään saamaan hyötyjä opetukseen ja kuntatalouteen.

Samassa yhteydessä Juankosken kaupunki yrittää sovitella vanhaa kiistaa kaavilaisten yläkoululaisten maksuista. Riita koskee ajanjaksoa syksystä 2010 tämän vuoden loppuun. Juankoski ehdottaa, että kustannukset laskettaisiin tarkistettujen oppilasmäärien mukaisesti eli Kuopion hallinto-oikeuden laskentaperiaatetta noudattaen. Kaavilta laskutettavasta summasta vähennettäisiin sopimushyvityksenä 50 000 euroa.

Jääkiekkoseura KalPa on tarkentanut rooliaan Kuopion jäähallin ympäristön kehittämisessä. Kaupunki on tekemässä alueen kehittämisestä esisopimusta rakennusyhtiö YIT:n kanssa.

KalPa kertoo tiedotteessaan, että seura on projektissa mukana suunnittelemassa jäähallitiloja. Seura ei aio jatkossakaan omistaa jäähallia vaan se pysyy tiloissa kaupungin vuokralaisena. On myös mahdollista, että jäähallin omistus siirtyy hankkeen edetessä YIT:lle.

KalPan mielestä on luontevaa, että jäähallin merkittävin vuokralainen on mukana keskusteluissa. KalPa Hockey Oy ja KalPa Invest Oy omistavat myös jäähallin VIP-tilat.

KalPa kiistää julkisuudessa esitetyt arvelut, jonka mukaan seura olisi vaikuttanut yhteistyökumppanin valintaan kestitsemällä kaupungin päättäjiä jääkiekko-ottelussa. KalPan mukaan päättäjät eivät ole olleet peleissä KalPan vieraina vaan maksavina asiakkaina.

YIT:n suunnitelmissa on ainakin jäähallin peruskorjaus sekä uuden uimahallin ja parkkitalon rakentaminen. Hintalappu näille muutoksille on 40 miljoonaa euroa. Aluejohtaja Risto Pennanen odottaa, että esisopimus kaupungin kanssa allekirjoitettaisiin 2–3 kuukauden kuluessa.

Rakentamisen aloittaminen vaatii vielä kaavamuutoksen, ja YIT:n mukaan urakka pääsee vauhtiin aikaisintaan keväällä 2015.

Tasavallan presidentti on myöntänyt Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkin Itä-Suomen yliopiston rehtorille, joensuulaiselle Perttu Vartiaiselle.

Itsenäisyyspäivänä luovutetaan myös Suomen Leijonan komentajamerkki nykyisin Helsingin yliopistosairaalassa työskentelevälle kuopiolaiselle neurokirurgille, Juha Hernesniemelle.

Presidentti on myöntänyt korkeimman kunniamerkin, Suomen Valkoisen Ruusun suurristin siilinjärveläislähtöiselle pääministeri Jyrki Kataiselle.

Pohjois-Savossa kotipaikkaa pitävien saamat tunnustukset itsenäisyyspäivänä 2013

Suomen Leijonan komentajamerkki

Hernesniemi, Juha Antero, ylilääkäri, Kuopio

Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki

Aho, Lasse Tom Sakari, toimitusjohtaja, Iisalmi
Juutilainen, Jukka Paavo, professori, Kuopio
 

Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki

Antikainen, Mika Petteri, aluejohtaja, Kuopio
Härkönen, Raimo Antero, hallinto-oikeustuomari, Kuopio
Keränen, Petri Tuomas, tieinsinööri, Kuopio
Pöyhönen, Lea Inkeri, ympäristöjohtaja, Kuopio
Ritari, Teppo Ari Tapani, kirkkoherra, Leppävirta
Sahi, Petri, käräjätuomari, Kuopio
 

Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki

Antikainen, Ari Veikko, kuljetusyrittäjä, Juankoski
Itkonen, Ahti Olavi, ympäristöneuvos, Kuopio
Kärkkäinen, Riitta Kaarina, oikomishoidon erikoishammaslääkäri, Kuopio
Lampinen, Seija Marketta, verojohtaja, Iisalmi
Ojala, Esa Heikki Ilmari, ostojohtaja, Kuopio
Ollonen, Paula Sinikka, aluehallintoylilääkäri, Kuopio
Sundqvist, Risto Juha, toimitusjohtaja, Iisalmi
 

Suomen Leijonan ritarimerkki

Ek, Heli Kyllikki, ylitarkastaja, Kuopio
Haikonen, Pia Irene Birgitta, palvelujohtaja, Siilinjärvi
Huuskonen, Oiva Antero, kehittämispäällikkö, Siilinjärvi
Hämäläinen, Raimo Juhani, projektipäällikkö, Kuopio
Jyrkkänen, Hannu Mauno Tapani, maaseutuasiamies, Rautalampi
Katainen, Elsi Kaarina, kansanedustaja, Pielavesi
Kokkonen, Tuula Orvokki, verojohtaja, Kuopio
Leinonen, Kari Antti, insinööri, Iisalmi
Lindström-Seppä, Pirjo Anneli, opintoasiainpäällikkö, Kuopio
Pernu, Veikko Olavi, toimitusjohtaja, Kuopio
Säynätkari, Timo Kalervo, päällikkö, Kuopio
Tikkanen, Jarmo Kalevi, rehtori, Lapinlahti
Tukiainen, Ossi Tapio, ympäristönsuojelun erikoisasiantuntija, Lapinlahti
 

Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi

Aaltonen, Jarmo Allan, rikastamon kehityspäällikkö, Siilinjärvi
Huttunen, Esko Tapio, opistoupseeri EVP, Vesanto
Hämäläinen, Vuokko Inkeri, vuodeosaston esimies, Kuopio
Ilonen, Hannu Antero, tilitoimistoyrittäjä, Varkaus
Jääskeläinen, Risto Olavi, ylikomisario, Lapinlahti
Kaukanen, Mervi Helene, psykologi, Kuopio
Laajalahti, Pertti Heikki Kalervo, maksuliikennepäällikkö, Iisalmi
Majamaa, Aune Terhi Kyllikki, projektipäällikkö, Iisalmi
Nurmela, Risto Antero, ostopäällikkö, Kuopio
Pirhonen, Sirpa Hannele, talousasiantuntija, Kuopio
Riekkinen, Ulla Marita, maatalousyrittäjä, Rautavaara
Rättö, Hannu Antero, lennonjohtaja, Siilinjärvi
Soramäki, Arja Helena, pankinjohtaja, Kuopio
 

Suomen Leijonan ansioristi

Hartikainen, Ilpo Tapio, palopäällikkö, Leppävirta
Havukainen, Heikki Sakari, yrittäjä, Leppävirta
Helveranta, Kai Juhani, vanhempi opettaja, Kuopio
Honkanen, Matti Juhani, yliopettaja, Kuopio
Julkunen, Kaija, terveystyönjohtaja, Kaavi
Kainulainen, Taisto Juhani, koulutoimenjohtaja, Leppävirta
Kaskivuori-Puustinen, Seija Helinä Tellervo, myyntijohtaja, Kuopio
Kataja, Tapio Kalervo, hallintojohtaja, Rautalampi
Kauppinen, Risto Heikki, yliopettaja, Iisalmi
Kemppainen, Maija-Leena, kansalaisopiston rehtori, Kiuruvesi
Kilpeläinen, Voitto Sakari, kunnanrakennusmestari, Kaavi
Kostilainen, Lasse Artturi, koulunjohtaja, Kaavi
Laakkonen, Pertti Ensio, Manager, Kuopio
Mustonen, Lea Kaarina, vanhustyönjohtaja, Tuusniemi
Määttä, Salme Maritta, suunnittelija, Kuopio
Saastamoinen, Pentti Matti Juhani, Senior Manager, Kuopio
Sonninen, Pekka Petteri, rikosylikonstaapeli, Kuopio
Suhonen, Martti Tapio, kuluttajaoikeusneuvoja, Varkaus
Tikkanen, Martti Antero, maanviljelijä, Kiuruvesi
Tikkanen, Sari Marjut, lehtori, Kiuruvesi
Tirkkonen-Hersio, Asta Helinä, fysioterapeutti, Tuusniemi
Väänänen, Kaija Irene, emäntä, Siilinjärvi

Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein

Autio, Eeva-Liisa Marjaana, rikosseuraamustyöntekijä, Iisalmi
Haataja, Markku Mikael, metsuri, Vieremä
Hannonen, Esa, myyntipäällikkö, Kuopio
Hartikainen, Esko Matti Tapani, turvallisuuspäällikkö, Kuopio
Hoffren, Eeva-Liisa, henkilöstöasiain hoitaja, Siilinjärvi
Huovinen, Esko Kalevi, alkionsiirtoseminologi, Kuopio
Hämäläinen, Raimo Matti, veturinkuljettaja, Iisalmi
Jauhiainen, Maija-Leena, lähetyssihteeri, Kiuruvesi
Kansanen, Matti Pekka, elinkeinoasiamies, Leppävirta
Kilpeläinen, Mauri Johannes, liikuntasihteeri, Vesanto
Kolari, Jari Eero Juhani, ylikonstaapeli, Kuopio
Koponen, Jouko Tapani, rakennustarkastaja, Leppävirta
Korhonen, Jarmo Juhani, metsäneuvoja, Siilinjärvi
Kotilainen, Jukka Kalevi, rikosylikonstaapeli, Siilinjärvi
Kuokka, Heimo Kalevi, huoltoasentaja, Lapinlahti
Lavi, Jukka Tapio, rikosylikonstaapeli, Kuopio
Luukkonen, Merja Liisa Anita, arkistonhoitaja, Sonkajärvi
Marin-Halonen, Hellä Margit, asiantuntija, Kuopio
Mononen, Timo Kalevi, suunnittelija, Kuopio
Nurminen, Laura Ilona, kirjastonhoitaja, Lapinlahti
Pyykkönen, Erja Anita, Specialist, Kuopio
Remes, Tuure Pekka Mikael, maanviljelijä, Kiuruvesi
Ruotsalainen, Raija Toini Anneli, sosiaalityöntekijä, Lapinlahti
Rytkönen, Seppo, yrittäjä, Sonkajärvi
Saarelainen, Eeva Liisa, taloussihteeri, Lapinlahti
Saarelainen, Eino, osastonhoitaja, Kuopio
Saastamoinen, Marja Elina, asiantuntija, Iisalmi
Sistonen, Tuula Sisko Irmeli, talouspäällikkö, Pielavesi
Taskinen, Juha Pekka, ylikonstaapeli, Kuopio
Tiihonen, Markku Eero Tapio, yrittäjä, Suonenjoki
Tikkanen, Tuula Annikki, emäntä, Kiuruvesi
Toivanen, Jouko Olavi, hitsaaja, Kaavi
Tolonen, Pertti Eino Tapani, Specialist, Kuopio
Torssonen, Timo Emil, yrittäjä, Vieremä
Tynkkynen, Arto Mika Petteri, rikosylikonstaapeli, Siilinjärvi
Valkonen, Marjaleena, luokanopettaja, Kaavi
Väänänen, Heikki Kaleva, maatalousyrittäjä, Maaninka
 

Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali

 
Andersin, Seija Inkeri, myyntipäällikkö, Varkaus
Asikainen, Maire Anneli, lähihoitaja, Kuopio
Flink, Raija-Liisa Helena, toimistosihteeri, Leppävirta
Hallikainen, Liisa, verosihteeri, Kuopio
Heikkinen, Tuula Anneli, toimistosihteeri, Kuopio
Heiskanen, Eija Helena, vesivarojen assistentti, Kuopio
Heiskanen, Raija Kyllikki, kanslisti, Rautalampi
Hämäläinen, Tarja Anneli, palveluneuvoja, Rautalampi
Hänninen, Mirja Anneli, maatalousyrittäjä, Vesanto
Kainulainen, Arja Tuulikki, hankesihteeri, Kuopio
Kajan, Kaija Sirpa Helena, osastosihteeri, Kuopio
Kallio, Kari Juhani, postityöntekijä, Kuopio
Katainen, Eila Helena, verosihteeri, Siilinjärvi
Kilpi, Marko Tapio, vanhempi konstaapeli, Kuopio
Kokkonen, Ossi Juhani, vanhempi konstaapeli, Nilsiä
Korhonen, Auli Helena, maatalousyrittäjä, Vesanto
Korhonen, Marja Leena, myyntiassistentti, Kuopio
Korhonen, Pentti Ensio, maatalousyrittäjä, Rautalampi
Korhonen, Sirpa Annikki, verovalmistelija, Kuopio
Kuosmanen, Jouko Kalevi, kirvesmies, Iisalmi
Kuosmanen, Tuula Helena, emäntä, Kuopio
Kylliäinen, Markku Tapio, tekninen myyjä, Juankoski
Laitinen, Arvi Juhani, rakennusmestari, Leppävirta
Lappalainen, Jussi Tapio, maanviljelijä, Siilinjärvi
Laukkanen, Hannu Johannes, tuotantovastaava, Kiuruvesi
Leivonen, Tuomas, hedelmällisyysneuvontaseminologi, Varkaus
Matinniemi, Jarmo Väinö Kalevi, suunnittelija, Iisalmi
Miettinen, Merja Johanna, toimistosihteeri, Leppävirta
Moilanen, Kati Hannele, johdon sihteeri, Kuopio
Nivalainen, Ari, postityöntekijä, Vieremä
Nyyssönen, Sisko Hellevi, toimistosihteeri, Leppävirta
Ojaluoto, Terttu Marjatta, toimistosihteeri, Kiuruvesi
Parkkonen, Eija Helena, asiantuntija, Leppävirta
Partanen, Pertti Juhani, ratatyökoneenasentaja, Kuopio
Patronen, Marja-Leena, taloussihteeri, Kuopio
Pietikäinen, Erja Anita, asiantuntija, Kuopio
Pitkänen, Anna-Maija, meijerityöntekijä, Suonenjoki
Pohjolainen, Risto Kalevi, tekninen asiakasvastaava, Kuopio
Rautjärvi, Tarja Anneli, hotellipäällikkö, Iisalmi
Saarento, Riitta Helena, laskentasihteeri, Leppävirta
Sato, Markku Tapani, vanhempi konstaapeli, Suonenjoki
Savolainen, Antti Sakari, verosihteeri, Kuopio
Simonen, Erkki Antero, haastemies, Kiuruvesi
Siponen, Martti Aulis, seminologi, Kiuruvesi
Stephens, Eeva Helena Kristiina, koulutussihteeri, Kuopio
Tikkanen, Kari Matti, postityöntekijä, Iisalmi
Timonen, Raili Marjatta, paikkatietojärjestelmän asiantuntija, Siilinjärvi
Vainikainen, Sisko Hilkka Helen, virastosihteeri, Kuopio
Virta, Seija Mirjami, verosihteeri, Suonenjoki
 

Suomen Valkoisen Ruusun mitali

Heiskanen, Pirjo Tellervo, asumispalvelutyöntekijä, Kuopio
Hyvärinen, Majlis Alisa, laitoshuoltaja, Kuopio
Hyvönen, Vilho, asiakasvastuumyyjä, Vieremä
Komulainen, Margit Soile Maria, päivähoitaja, Sonkajärvi
Kuronen, Liisa Anneli, palveluvastaava, Kuopio
Raikonen, Pekka Juhani, makkaratyöntekijä, Kuopio
Remes, Veli Aulis Edvard, vaununkorjaaja, Iisalmi
Taskinen, Jari, havaitsija, Kuopio
Toivonen, Lauri Ilmari, maanviljelijä, Kiuruvesi

Mahdolliseen Suomen Nato-jäsenyyteen suhtaudutaan Itä- ja Pohjois-Suomessa kriittisesti. Jäsenyyden kannattajia on alueella 18 prosenttia.

Länsi-Suomessa Nato-jäsenyyden kannattajia on 19 prosenttia.

Nato-jäsenyyttä kannatetaan eniten Etelä-Suomessa, jossa 24 prosenttia haluaisi Suomen pyrkivän Pohjois-Atlantin puolustusliiton jäseneksi.

Tiedot ilmenevät Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tutkimuksesta.

Lähes neljä viidestä itä- ja pohjoissuomalaisesta kannattaa nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän säilyttämistä. Nykyisenlaisen armeijan kannatus on alueella 78 prosenttia. Etelä-Suomessa 63 prosenttia kannattaa yleistä asevelvollisuutta. Länsi-Suomessa kannattajia on 67 prosenttia.

Kaikenlainen sotilaallinen liittoutumattomuus saa Itä- ja Pohjois-Suomessa 76 prosentin kannatuksen, kun Etelä-Suomessa liittoutumattomuutta kannattaa 63 prosenttia.

Maanpuolustustahto on yhtä suurta idässä, pohjoisessa ja etelässä

Kyselyssä selvitettiin myös sitä, olisiko vastaaja itse valmis osallistumaan maanpuolustukseen omien kykyjensä ja taitojensa mukaan. Itä- ja Pohjois-Suomessa kysymykseen vastasi myöntävästi 87 prosenttia. Sama osa eteläsuomalaisista oli valmis osallistumaan puolustukseen. Länsi-Suomessa maanpuolustukseen oli valmis osallistumaan 81 prosenttia vastaajista.

Kaikkialla Suomessa lähes kaikki vastaajat ajattelivat, että sotilaallisen uhkan kohdistuminen Suomeen on joko melko epätodennäköistä tai erittäin epätodennäköistä.

Tutkimukseen on haastateltu 1038 henkilöä. Haastatteluja tehtiin 80 paikkakunnalla eri puolilla Suomea lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Tutkimuksen kohderyhmä oli 15-79 -vuotias väestö.Kyselyssä pyydettiin vastauksia 18 eri kysymykseen

Valot palavat jälleen Säyneisen  kaupassa ja kyläläiset hakevat evästä sekä muuta tarpeellista tavaraa kolmen kuukauden tauon jälkeen iloisin mielin. Tauon aikana  kauppamatkaa kertyi vähintään peninkulman verran, osalle jopa kolminkertaisesti.

Säyneisen kylätoimikunnan jäsen Pirjo Tirkkonen oli aktiivisesti mukana uuden kauppiaan haussa.

- Oli niin äärettömän kammottavaa, kun oli kauppa kiinni. Toivottavasti siitä jokainen oppii,  että kaupassa pitää käydä omalla kylällä.

 Leena ja Tapio Tirkkonen ostivat kaupasta kerralla ison kärryn ruokaa.

- Kannatan kauppaa ihan sydämestäni. He ovat tervetulleitä tänne nämä kauppiaat, Leena Tirkkonen sanoo.

Kauppa siirtyi toiseen ketjuun

Säyneisessä kauppiaana on aloittanut pariskunta, joka aiemmin pyöritti kyläkauppaa Nilsiän Palonurmessa.

PeeÄssä myi kiinteistön edullisesti uusille yrittäjille, jotka toimivat nyt  M-ketjun alla. Siihen kuuluu itsenäisiä kauppiaita.  Kaikkiaan myymälöitä eri puolilla maata on reilut 70, joista Itä-Suomessa 12. Ketjun tavoitteena on lisätä myymälöitä vielä muutamalla kymmenellä.

Säyneisen uudet kauppiaat uskovat edelleen kyläkaupan mahdollisuuksiin, vaikka kato kauppakartalla on ollutkin kova.

Kauppias Tapio Hartikainen aprikoi, että ajatukset kyläkauppoja kohtaan ovat muuttumassa hyvään suuntaan, mutta:  -  Toivotaan, että kyläkaupat  elävät. Se on paljon meistä kauppiaista kiinni, mutta ennen kaikkea myös asiakkaista.

Säyneisen uudet kauppiaat aikovat jatkossa päivittäistavaroiden lisäksi panostaa myös rautakauppatarvikkeisiin. Myös muita oheispalveluja haetaan.

Toinen Säyneisen kauppiaista on Pirkko Miettinen. Hän kertoo, että suunnitelmia on olemassa.

-  Veikkaus on toiveissa ja Matkahuolto soitti, että tulevat huomenna käymään. Katsotaan, miten asia etenee.

Asiakas Pirkko Korhonen on niin innoissaan uudesta kaupasta, että hän on tehnyt kaupalle oikein laulun. Se ilmeisesti esitetään Säyneisen  kyläkaupan virallisissa avajaisissa itsenäisyyspäivän aattona.

- Kyllä meillä reunapuolen ihmisilläkin pitäisi olla subjektiivinen oikeus saada kaupoista se, mitä päivittäin tarvitsemme, sanoo eläköitynyt opettaja, säyneisläinen Pirkko Korhonen.

Vedenpinnat ovat huipputasossaan Pohjois-Savossa. Kallaveden pinta on noussut kuukaudessa yli 40 senttimetriä ja kesän matalimmasta tasosta 60 senttimetriä.

ELY-keskuksen mukaan Kallavesi on nyt 33 senttimetriä ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa alemmalla tasolla. Ennusteen mukaan Kallaveden pinnan nousu loppuu tällä viikolla.

Kallaveden ja Unnukan korkeusero on nyt 75 senttimetriä. Virtaama on joulukuussa keskimääräistä suurempi.

Ylä-Savon järvissä on ollut voimakkaita virtauksia

Iisalmen reitillä Kiuru-, Poro- ja Onkiveden virtaamat olivat marraskuussa jopa kolminkertaisia ajankohdan keskiarvoihin nähden. Kiuruveden pinta on noin 20 senttimetriä tavoitetasoa ylempänä.

Poro- ja Onkiveden säännöstelyrajat ovat joulukuussa noin 10 senttimetriä kesäkorkeutta ylempänä.

Nilsiän reitillä ja Juojärvellä vedenpinnat ovat noin 10 senttimetriä säännöstelylupien ylärajoista. Rautalammin reitillä Pielavesi ja Iisvesi ovat nousseet kuukaudessa 20 senttimetriä.

Kyseisten järvien pinnat ovat nyt 15 senttimetriä ajankohdan keskimääräistä tasoa korkeammalla.

Pohjois-Savon pohjavesiesiintymisissä veden pinta on korkealla. Sateinen marraskuu näkyy havaintopaikoilla. Pohjaveden taso on kuitenkin edelleen alempana kuin vuosi sitten. 

Viime viikolla kaksi kotiottelua jääkiekon SM-liigassa voittanut KalPa ei ole saanut siirrettyä virettään vielä matkapeleihin. HPK kaatoi KalPan kotonaan 2-1 jälleen vahvassa vireessä olleen maalivahtinsa Juuse Saroksen johdolla.

Erätaukohaastattelussa HPK:n kapteeni Ville Viitaluoma osui oikeaan todetessaan avauserän olleen kotijoukkueen. Maalittomassa avauserässä oli vain yksi tilastomerkintä, kuopiolaisten joukkuerangaistus, mutta muuten keskityttiin pelaamiseen. Erän kokonaiskestokin oli vajaat 29 minuuttia.

Toisessa erässä saatiin maalihanat sekä jäähyaition ovikin auki. Ylivoimamaaleja ei kuitenkaan erässä nähty, mutta muuten toki kolme maalia. Heti avausminuutilla Petri Lammassaari vei vieraat johtoon, kunnes Marko Tuulolan sekä Tuomas Vänttisen osumilla isännät siirtyivät piikkipaikalle. Maalit olivat jokaiselle kauden ensimmäiset.

Päätöserässä ei sitten maaleilla juhlittu. Kuopiolaiset yrittivät tasoitusta ottelun lopussa ilman maalivahtia, mutta niin vain joukkueiden välinen kauden kolmaskin kohtaaminen päättyi maalein 2-1. Erona aikaisempiin on se, että nyt oli kotijoukkueen vuoro korjata sarjapisteet.

Tasaista oli jälleen

Ottelu oli aikaisempien kohtaamisten kaltainen peli. Tiukkaa puolustamista, missä ei maalipaikoilla juhlittu.

- Ihan jokainen pelaaja ei päässyt omalle tasolleen, mutta muuten pysyttiin pelisuunnitelmassa. Pienet asiat ratkaisivat ottelun HPK:lle, kiteytti KalPan päävalmentaja Jari Laukkanen.

HPK:n päävalmentaja Pasi Arvonen komppasi virkaveljeään.

- Hyvä kiekko-ottelu, missä hyökättiin ja puolustettiin hyvin. Pitkästä aikaa olimme myös avauserässä hyvin mukana ja muutenkin ehjä 60-minuuttinen meiltä. Olen erittäin tyytyväinen kolmeen pisteeseen.

Yleisöä Ritariareenalla oli vain 3252 katsojaa, joiden joukossa tosin oli rouva, joka edellisen kerran on ollut katsomassa jääkiekko-ottelua 47 vuotta sitten. Paikkana oli Hakametsän jäähalli Tampereella ja otteluna Suomi-Tšekkoslovakia. Koskaan aikaisemmin hän ei ollut käynyt Rinkelinmäellä, vaikka Hämeenlinnassa asuukin, joten kotijoukkueen voitto varmasti maistui myös hänelle.

Ari Lahti, Hämeenlinna

- Laiteostot ovat käynnissä. Tarjoajia on useita ja heidän kanssaan tässä on viime ajat keskusteltu. Istumalihaksia se näyttää vaativan, naurahtaa Kylävainio.

Keitele Groupiin kuuluvat Lappi Timber Oy ja Engineered Oy investoivat Kemijärven puujalostushankkeeseen 32 miljoonaa euroa. Tuotantolaitokset nousevat entiselle sellutehtaan alueelle.

- Jotakin vanhaa rakennuskantaa voimme käyttää, mutta uuttakin pitää rakentaa. Näyttää siltä, että tarvitsemme uutta katettua tilaa noin 10.000 neliötä. Konseptimme on sellainen, että mahdollisimman paljon toimintaa sijoitetaan saman katon alle, sanoo Kylävainio.

Myös henkilöstön hankinta ja kouluttaminen alkaa kevään korvalla. Tuotantoon Keitele tarvitsee noin 70 ihmistä. Välillisesti yritys työllistää parisataa ihmistä.

Uutta tuotantolaitosta ruokkimaan Lappi Timber perustaa Itä-Lappiin oman puunhankintaorganisaation. Tavoitteena on kuitenkin ostaa yli puolet raaka-aineesta muilta metsäyhtiöiltä ja yhteismetsiltä.

Lappi Timber on sopinut Stora Enson kanssa yhteistyöstä, jonka mukaan pienirunkomuotoinen tukkipuu päätyy jalostettavaksi Kemijärvelle ja järeät tukit, kuitupuu sekä sahaustoiminnasta syntyvä hake hyödynnetään mm. Stora Enson Kemin ja Oulun tehtailla.

Lämpölaitos ja sähkörata

Keitele Groupia palvelevan lämpölaitoksen tekoon Kemijärven kaupunki uskoo pääsevänsä kevään korvalla. Tehdasalueelle rakennettava 10 megawatin laitos maksaa kaupungille noin neljä miljoonaa euroa. Hanketta varten on perustettu osakeyhtiö.

Kemijärvellä Kallaanvaaran ja Isokylän suunnalla käy melkoinen hyörinä, kun samaan rakentamistohinaan yhdistyy rautatien sähköistäminen kaupungin asemalta tehdasalueelle. Valtion rahaa siihen on jo varattu kuusi miljoonaa euroa. Rata ensi sijaisesti palvelee alueelle muuttavaa puutavaraterminaalia. Keitele Group neuvottelee VR-rata Oy:n kanssa omista alueen sisäisistä pistoraidetarpeistaan.

Heijastusvaikutukset merkittäviä

Keitele Groupin hallituksen puheenjohtaja Kylävainio korostaa, että Kemijärven laitoksen heijastusvaikutukset ovat merkittäviä. Välillisten työpaikkojen lisäksi syntyy sivutuotteena haketta, kuorta, purua ja kutterinlastua sekä puunhankinnan yhteydessä kuitupuuta. 

- Meillä on osaamista ja kokemusta, ja nyt haemme kasvua. Emme ole koskaan tuottaneet suuressa mittakaavassa kilpailtua perussahatavaraa, vaan suoraan asiakkaan mittoihin jalostettuja tuotteita, Kylävainio sanoo.

Keitele Group on perheyritys, joka on toiminut vuodesta 1981. Yrityksen liikevaihdon arvioidaan tänä vuonna olevan 135 miljoonaa euroa. Keitele Groupilla on yli 300 työntekijää pääasiassa Keiteleellä Pohjois-Savossa.

Kesällä konserni osti Alajärvellä konkurssiin menneen Myllyahon sahan maa-alueet, rakennukset ja irtaimiston. Keitele aloittaa siellä sahaustoiminnan  joulukuussa. 

Vuonna 1981 perustettu Keitele Group vie tuotteitaan lähes 30 maahan. Viennin osuus liikevaihdosta on 85 prosenttia.Yrityksen suurimman markkina-alueet ovat Japani ja Eurooppa.

Pohjois-Savo on onnistunut nuorisotakuun toteuttamisessa parhaiten koko Suomessa. Lokakuussa alle 25-vuotiaiden työttömien kohdalla yli 90 prosenttia pääsi työhön, koulutukseen tai tarvittavien palveluiden piiriin, kun valtakunnan keskiarvo oli 80,4 prosenttia.

- Olemme pärjänneet selkeästi valtakunnallisessa vertailussa. Pohjois-Savossa on panostettu asiaan kovasti ja ote on ollut tosi hyvä, iloitsee Pohjois-Savon ELY-keskuksen aikuiskoulutuspäällikkö Jan Blomberg.

Maakunnan palveluntarjoajat ja työnantajat ovat myös olleet hyvin mukana, mikä selittää osaltaan Pohjois-Savon pärjäämistä valtakunnallisesti.

Esimerkiksi Siilinjärvellä nuorten työttömyys on päästy kutistamaan kolmeen prosenttiin. Isommista maakunnan kaupungeista Iisalmi ja Varkaus yltävät reiluun 10 prosenttiin ja Kuopio jää vähän alle 10 prosentin.

Nuorten täystyöllisyyteen vielä matkaa

Jotta nuorisotakuun tavoitteisiin päästäisiin tarvitaan kuitenkin vielä paljon työtä. Nuorisotakuun tavoitteena on siis tarjota jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

- Paukkuja tarvitaan lisää. Toimintaa täytyy tehostaa, pyrkiä löytämään erilaisia vaihtoehtoja ja kuunnella nuorten mielipiteitä, Blomberg kertoo.

Kuitenkin vaikka Pohjois-Savossa työ- ja koulutuspalveluita on tarjottu nuorille työnhakijoille aktiivisesti, ja nuoret ovat sijoittuneet hyvin työhön ja koulutuksiin, on nuorten työttömien määrä kasvanut edelleen. Mutta ilman aktiivista palveluiden tarjoamista nuorten työttömyysluvut olisivat huomattavasti suurempia.

Lokakuun lopussa Pohjois-Savon työvoimapalveluissa oli 1224 nuorta ja suurin osa heistä oli työllistettynä työllisyysmäärärahoilla ja työkokeilussa työpaikalla.

Jopa kolmekymmentä työpaikkaa on liipasimella Pielaveden kunnassa. Talousvaikeuksien kanssa kamppaileva kunta aikoo aloittaa tammikuussa yhteistoimintaneuvottelut, joiden tavoitteena on joko vähentää työpaikkoja tai säästää muutoin pysyvästi yli miljoona euroa henkilöstömenoissa seuraavien kahden vuoden aikana.

- Yt-neuvottelut on jo käytännössä aloitettu. Henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa tapasimme jo 18. marraskuuta ja viikko sitä ennen lähetin kattavan erittelyn talouden tilanteesta työntekijöille, Pielaveden kunnanjohtaja Mika Sivula kertoo.

Pielavesi on vaarassa ajautua jo tänä vuonna kriisikunnaksi, kun sen alijäämä paisuu yli viiteen sataan euroon asukasta kohden. Pielavedellä on hieman alle 5 000 asukasta. Kunnan talous on näillä näkymin painumassa tänä vuonna 1,5 miljoonaa euroa tappiolle.

- Täyttymässä on siis vain yksi kriisikunnan kuudesta kriteeristä. Suunta on sellainen, että muutkin kriteerit täyttyvät, jos muutoksia ei tehdä, Sivula huomauttaa.

Kuntatalous on ahtaalla muun muassa valtionosuusleikkauksien ja verotulojen ehtymisen vuoksi. Veroihin vaikuttaa se, että Pielaveden väkiluku on vähentynyt tasaisesti, kun taas kunnan henkilöstön määrä on edelleen noin vuoden 2004 tasolla. Kunnassa on tällä hetkellä töissä runsaat 290 työntekijää. Henkilöstömenot ovat tänä vuonna 13,6 miljoonaa euroa.

Henkilöstösäästöt pyritään saamaan ensisijaisesti muun muassa eläkkeelle jäämisten kautta, henkilöstön tehtäviä ja määräaikaisuuksia karsimalla sekä osa-aikaistamisilla. Irtisanomiset ovat Sivulan mukaan viimeinen keino.

- Lomautuksista emme ole olleet kauhean innostuneita, sillä ne vaikuttavat vain yhteen vuoteen. Jos näköpiirissä olisi, että tilanne helpottuisi, niitä voitaisiin käyttää. Nyt tilanne on kuitenkin se, että valtionosuuksien leikkaukset syvenevät eikä verotulojen puolelle ole tulossa ainakaan suurta nousua.

Eläkkeelle on jäämässä Pielaveden kunnan palveluksesta 21 työntekijää vuoden 2015 loppuun mennessä ja 13 työntekijää vuonna 2016.  Kunnanhallituksen laskelmien mukaan maksujen ja verotusten korotuksilla Pielaveden kassaa kartutetaan vajaalla miljoonalla eurolla. Vanhustyön uudistamisella säästetään puolestaan miljoona euroa ja henkilöstömenojen leikkauksilla 1,1 miljoonaa euroa.

Yt-neuvottelut käydään tammikuussa. Kunnanhallitus päättää virallisesti yt-neuvottelujen aloittamisesta kokouksessaan 9. joulukuuta.

Pohjois-Savon pienet järvet ovat saaneet jääpeitteen. Myös isompien järvien lahdissa on jäätä. Jäälle ei kannata vielä mennä, sillä nyt muodostunut jää on kuitenkin heikkoa kohvajäätä ja on mahdollista, että jo jäätyneisiin paikkoihin ei enää muodostu hyvälaatuista jäätä lainkaan.

Selkävesien jäätyminen ja jään laatu riippuu pakkasista sekä siitä, millaiset olosuhteet jäätymisen aikaan on.

Jos vuoropäivin on pakkasta, vesikeliä ja lumisadetta, jäästä tulee herkästi kohvaa.

Kovan teräsjään syntyminen selkävesille vaatisi kunnon pakkaset ja lumettomat olosuhteet.

Yli puolet pohjoissavolaisista saa veronpalautuksia. Noin 156 600 maakunnan asukkaan tilille rapsahtaa yli 101 miljoonaa euroa. Jäännösveroja puolestaan joutuu maksamaan yli 30 000 pohjoissavolaista yhteensä reilun 39 miljoonan euron verran.

Keskimääräinen palautus pohjoissavolaista kohti on 648 euroa.  Jäännösverojen keskiarvo on taas 1288 euroa henkilöltä.

Suurin osa veronpalautuksista on suuruudeltaan 5-100 euroa.

Verohallinto maksaa verovuoden 2012 veronpalautukset pankkitileille tämän päivän aikana.

Koko maassa veronpalautuksia maksetaan 3,3 miljoonalle henkilölle yhteensä 2,3 miljardia euroa. Keskimääräinen palautus henkilöä kohti on 692 euroa.