Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli on erottanut juovuksissa töissä esiintyneen papin virastaan Kuopiossa. Tuomiokapitulin mukaan pastori oli päihtynyt  suorittaessaan hautaansiunaamistoimitusta ja esiintyi juopuneena sitä seuranneessa muistotilaisuudessa viime heinäkuussa.

Tuomiokapituli katsoo papin toimineen virkavelvollisuuksiensa vastaisesti ja käyttäytyneen papille sopimattomalla tavalla. Papin virkasuhde päättyy neljän kuukauden kuluttua. Pastori ei saa myöskään toimittaa pappisviran velvollisuuksia kuuteen kuukauteen.

Myös poliisi epäilee miestä törkeästä rattijuopumuksesta samana päivänä sekä virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Pappi voi hakea muutosta irtisanomispäätökseen Kuopion hallinto-oikeudesta ja tehdä oikaisuvaatimuksen tuomiokapitulille pappisvirasta pidättämisestä.

Leppävirralla Soinilansalmen kylällä on tänä vuonna voinut ensimmäistä kertaa kuulla tuttua joulunäytelmää, Tiernapoikia, savon murteelle käännettynä.

Näytelmässä kuningas Herodesta esittävä Timo Ripatti sanoo, että näytelmän kääntäminen savon murteelle oli haastavaa.

- Perisavolaiselta savon murre taittuu meleko mukavasti, mutta kun viime vuonna sama näytelmä esitettiin alkuperäisellä murteella ja nyt opeteltiin rehti savo, niin yllättävän työläs homma se oli. Mutta savolaiset selviää mistä vaan.

"Nyt se on vasta ymmärrettävällä kielellä esitetty"

Vuosisatoja vanha joulunäytelmä on perinteisesti Suomessa tunnettu Oulun murteella.

- Kyllä väki on tykännyt uudesta versiosta, ja monet ihmiset on sitä mieltä, että nyt se vasta on ymmärrettävällä kielellä esitetty. Tässä kylällä asuu myös yksi turkulainen, en tiedä ymmärtääkö hän hölkäsen pöläystä koko näytelmästä, Ripatti nauraa.

Ripatti sanoo, että Tiernapoikien esitys ei ole kovinkaan tunnettu Savossa.

- Tämä on kyllä osa suomalaista kulttuuria, mutta ei välttämättä kovinkaan tuttu Savossa. Nyt haluttiin nostaa tätä vanhaa perinnettä jälleen esille.

Savonkielinen Tiernapoikien esitys on mahdollista nähdä vielä lauantaina 14.12. Leppävirran Soinilansalmen Salmitalon pihalla.

Leppävirran Soinilansalmi valittiin tänä vuonna vuoden kyläksi.

Vuoden 2013 pohjoissavolainen  erämies on kalastus-ja metsästyskonkari Matti Herd Sonkajärveltä.

Herd on alunperin Iisalmen poikia. Sonkajärvelle muutettuaan 1970-luvun lopulla hän on pitkään toiminut riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajana. 

Herd on kalastanut pienestä pitäen. Hän nosti ensimmäiset ahvenet 60 vuotta sitten Lammasvirralla.

- Ukin veneen kokassa istuin ja ongin tukkilauttojen vierestä. Mummo laittoi kalat ruuaksi. Kun kymmenen vuotta tuli täyteen, pääsi omin nokkinensa luontoon ja siellä tikun nokassa paistettiin särkeä ja ahventa.

Herd kertoo, että kalastaja pakostakin oppii myös ruuan valmistusta, mutta vaimo on edelleen se parempi ruuanlaittaja ja kalanvalmistaja, hän kiittelee.

Nuoruuden harrastuksena metsästyksellinen pyöräretki

Suomessa sai metsästyskortin vielä vuonna 1963 suorittamatta tenttiä. Matti Herd oli viimeinen tätä vanhaa ikäluokkaa. 15 vuoden iässä hän metsästi ensi kertaa.

- Polkupyörällä poljettiin  Pörsänmäen suuntaan tädin ja serkkupoikien luo 20 kilometriä per sivu. Käytiin metsällä, illalla takaisin kotiin ja sama aamulla uudestaan, Herd kertoo.

Joskus pyörän tarakalla oli kotiin viemisenä lintu, joskus ei.

- Pääasia, että sai olla metsällä. Ei saaliilla ole vieläkään niin väliä.

Vuonna 1978 Herd muutti Sonkajärvelle alettuaan töihin nimismiespiirissä ja liittyi myös jahtiporukkaan. Ensimmäinen hirvi kaatui 1980-luvun alussa.

Herd oli riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajana 17,5 vuotta ja tuli tutuksi paikallisille. Työ tuotti arvostuksen, mistä vuoden erämiehen tittelikin kertoo. Herd on myös vetänyt erämatkailuprojektia Sonkajärvellä vuonna1994.

- Muodostettiin yhteislupa-alueita viehekalastukselle. Jyrkänkoski avautui, kun saatiin Savon Voiman kanssa sopimus. Haajasille saatiin Savisaaren kalakämppä vuokrattavaksi kalamiehille ja muutama venelaskuluiska saatiin,  Herd kertoo matkailuprojektista.

Paikalliset hävittivät "hernekeiton" järvestä

Viimeisimpiä Herdin ponnistuksia on ollut sinileväongelmasta kärsineen Harvanjärven kunnostaminen Sonkajärvellä. Matti Herd hoiti asiaa kalastusalueen isännöitsijänä. Osakaskunta, kalastusalue ja kylätoimikunta olivat  yhteistyössä ja työhön saatiin EU-tuki. 

- Lähtökohta oli, että Harvanjärven pinta oli kuin hernekeittoa. Nyt siinä on näkemäsyvyyttä 1,5 metriä.

Hoitokalastuksessa järvestä nousi 70 tonnia vähempiarvoista kalaa. Näin saatiin järven fosforikuormitusta vähemmäksi ja sinilevähaitta kuriin.

Toinen kalaprojekti Herdillä oli syksyllä, kun Jyrkän puolen luonnonravintolammikosta siirrettiin toista sataa tuhatta siianpoikaa Sonkajärven vesiin.

Herd asuu Sonkajärven taajamassa ja on yhä erämies luonnoltaan. Vuoden erämiehenä Herd aikoo olla esimerkkinä nuoremmille: opastaa metsästystä ja kalastusta.

- Haluan saada porukkaa luontoon liikkumaan. Luonnosta löytyy vaikka mitä: marjaa, riistaa ja kalaa.

Iisalmen Rukajärvi-keskuksen suunnittelu on alkanut. Seurahuoneen Lasisali muuttuu Rukajärvisaliksi vuoden 2014 aikana.

Iisalmen Rukajärvi-näyttelyyn tulee sotaveteraanien valokuvia sekä video- ja äänitallenteita, jossa veteraanit kertovat kokemuksistaan, Rukajärven suunnan historiayhdistyksen puheenjohtaja Tenho Tikkanen valottaa.

Heinäkuussa 2013 vastaavan tyyppinen Rukajärvi-keskus avattiin Lieksassa. Iisalmessakin Rukajärvi-keskus voi muodostua merkittäväksi käyntikohteeksi, joka kerää kävijöitä eri puolilta Suomea ja jonkin verran myös ulkomailta. 

- Lieksassa tyypillisin kävijä on ollut kuuttakymmentä ikävuotta lähestyvä, mutta nuoriakin kävijöitä siellä näkee, Tikkanen kertoo.

Lieksan vastaavassa Rukajärvi-näyttelyssä on ollut esillä vuodeksi 1966 valmistuneen taistelujen muistomerkin pienoismalli ja marsalkka Mannerheimien Aasian-matkan esineistö. Myös sodanaikaiset lääkintävälineet ja sotilaiden valmistamia puhdetyöesineitä on tuotu näyttelyyn.Valokuvanäyttelyssä on nähty muun muassa erämaatykistön toimintaa ja Marsalkka Mannerheimin vierailukuvia syksyltä 1942.

Rukajärven taistelut olivat rajut

Vuosien 1939 ja 1944 välillä Suomi oli sodissa ja monet yläsavolaiset osallistuivat Rukajärven raskaisiin taisteluihin. Siksi Rukajärvi-keskuksen perustaminen Iisalmeen on perusteltua.

Rukajärvellä taistelleet Suomen armeijan joukot koottiin Ylä-Savosta, Pielisen Karjalasta ja Kainuusta. Täydennysjoukot tulivat Pohjanmaalta.

Rukajärventien taisteluissa kaatui 2750 Suomen sotilasta. Hyökkäysvaiheessa kaatui kolmasosa.

- Rukajärven loppusota oli myös päätöstaistelu Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Se vaati hirvittävän veron suomalaisilta, Tenho Tikkanen sanoo.

Alueella oli koko sodan aikana 35 000 Suomen sotilasta, joista hyökkäyssodan aikana alueella oli 25 000 ja asemasodan aikana 15 000.

Muistojen keruun aika on nyt

Tikkanen huomauttaa, että sotaveteraanien muistoja kannattaa nyt kerätä, kun veteraaneja vielä on. Esimerkiksi videoita voi tallentaa kuka tahansa ja historiayhdistyskin mielellään perehtyy aineistoon.

- Ei siihen tarvita yhdistystä tai yhteisöä. Tallennetaan vaan ne muistot, kannustaa Tenho Tikkanen.

Sotaveteraanien tarinoita kuuntelevan kannattaa kuitenkin varautua tarinatuokioon nenäliinojen kera.

- Ne on liikuttavia tarinoita. Ne vain paranevat, kun vuosia karttuu, Tikkanen sanoo.

Varkauden kaupunki aikoo kiristää työntekijöidensä sairauspoissaolojen ilmoittamistapaa. Nykyisin työntekijä voi olla poissa sairauden vuoksi 1–5 päivää esimiehen luvalla. Sen jälkeen tarvitaan lääkärintodistus.

Varkauden kaupungin talouden sopeuttamisohjelmaan liittyen sekä vuosilomalain muutoksen takia ilmoittamiskäytäntö muuttuu vuodenvaihteessa.

Varkauden palveluksessa oleva voi jatkossa olla poissa töistä sairauden takia enintään kolme päivää esimiehen luvalla. Sen jälkeen vaaditaan lääkärintodistus tai terveydenhoitajan todistus työkyvyttömyydestä. Esimies voi pyytää todistuksen tarvittaessa jo aiemminkin.  

Vuosilomalain mukaan kaupungin palveluksessa olevan työntekijän tulee toimittaa työkyvyttömyydestään lääkärintodistus ensimmäisestä sairauspäivästä lukien, mikäli työntekijä sairastuu lomansa aikana ja sen takia pyytää loman siirtämistä myöhempään ajankohtaan.

Kuopion kaupunki ei ole tyytyväinen torin ja valmistuneen kävelykeskustan vetovoimaisuuteen, vaan haluaa kehittää kaupunkikeskustastaan eläväisemmän.

Torille ja kävelykeskustaan halutaan tuoda erilaisia tapahtumia ja aktiviteetteja, jotta keskusta olisi houkutteleva matkailijoille ja kaupunkilaisille. Ideana on esimerkiksi luoda Kuopion toritirehtööri, joka toimii kaupungin tuntijana ja puhemiehenä.

Yhteistyötä halutaan tehdä laajasti eri toimijoiden kesken. Myös kansalaisten omatoimista aktiivisuutta halutaan vahvistaa.

Tavoitteena on, että Kuopion tori nostetaan maamme vetovoimaisimmaksi toriksi.

Savon Voima on saanut korjattua perjantain Seija-myrskyn aiheuttamat keskijännitelinjojen sähkökatkot. Keskijänniteverkko saatiin kuntoon lauantai-iltana.

Jäljellä on kuitenkin pienjänniteverkon vikoja, joita yhtiö korjaa sitä mukaa kun niistä ilmoitetaan. Pienjänniteviat, kuten talojohdot eivät näy sähköyhtiön järjestelmässä, minkä takia viasta on ilmoitettava yhtiölle.

Viikonlopun aikana on korjattu myös uusia tuulen ja lumisateen aiheuttamia sähkökatkoja.

Perjantaina Pohjois-Savossa oli ilman sähköä enimmillään yli 35 000 Savon Voiman ja Pohjois-Karjalan sähkön asiakasta.

Sinkkiyhtiö Nyrstar ilmoittaa, että se palauttaa tukensa Talvivaara Sotkamon yrityssaneeraushakemukselle.

Yhtiön rahoitusjohtaja Heinz Eigner perustelee tiedotteessa tuen palautusta saamillaan lisätiedoilla Talvivaaran tilanteesta Espoon käräjäoikeuden nimittämältä selvitysmieheltä.

- Saatuamme näin uutta uskoa prosessiin olemme päättäneet palauttaa tukemme Talvivaara Sotkamon yrityssaneeraushakemukselle. Olemme jatkossakin yhteydessä kaikkiin asiaankuuluviin tahoihin ja jatkamme työskentelyä selvittäjän kanssa saneerausprosessin aikana, jotta nykyiseen tilanteeseen löytyisi pitkän aikavälin ratkaisu, sanoo Eigner.

Belgialainen Nyrstar on Talvivaaran suurimpia velkojia. Se peruutti tukensa Talvivaaran yrityssaneeraukselle viime kuussa muutama päivä ennen kuin Espoon käräjäoikeuden oli määrä päättää saneerausmenettelystä.

Tällöin käräjäoikeus päätti, että Talvivaaran emoyhtiö voi aloittaa yrityssaneerausprosessin. Varsinaista kaivostoimintaa harjoittava Talvivaara Sotkamo puolestaan sai lisäaikaa 18.12 saakka esittää lisää asikirjoja yrityssaneerauspäätöstä varten.

Kun Nyrstar on Talvivaara Sotkamo suurin velkoja ja tukee nyt saneerausta, siitä seurannee, että saneerausta puoltavien velkojien määrä riittää yrityssaneerausprosessin aloittamiseksi myös Talvivaara Sotkamossa.

Nyrstarin ilmoitus saneerausprosessin tukemisesta ei ollut tullut Espoon käräjäoikeuteen vielä maanantaina kello 10.15.

Nyrstarin ulostulo yllätti Talvivaaran

Talvivaaran kaivosyhtiö ja Nyrstar sopivat tuen palauttamisesta viikonloppuna, sanoo kaupallinen johtaja Pekka Erkinheimo. Nyrstarin ilmoituksen ajankohta kuitenkin pääsi yllättämään.

- Emme olleet tietoisia ajankohdasta, emme saaneet siitä tietoa, sanoo Erkinheimo.

Erkinheimo ei halunnut aamupäivällä spekuloida saneerausprosessin jatkosta. Mahdollisuus olisi nyt hakea saneerauta myös kevennetyllä menettelyllä, koska takana on riittävä määrä velkojia.

- Olemme tekemässä vasta asiasta pörssitiedotetta, palataan asiaan sen jälkeen, sanoo Erkinheimo.

Leppävirran Riikinnevalle tulevan jätteenpolttolaitoksen laitostoimittajan valinnasta on valitettu markkinaoikeuteen.

Andritz on valittanut Riikinvoima Oy:n hankintapäätöksestä, jolla se valitsi jätteenpolttolaitoksen laitostoimittajaksi Foster Wheeler Energian.

Andritz vaatii markkinaoikeutta poistamaan hankintapäätöksen, jolla laitetoimittajaksi on valittu Foster Wheeler Energia Oy.

Valituksensa yhteydessä Andritz vaatii itselleen kaikkia Foster Wheelerin tekemiä tarjousasiakirjoja. Yhtiö haluaa tiedot kaikista niistä seikoista, joita laitoksen toimittajan valinnassa on käytetty riippumatta siitä, kuuluvatko ne liike- tai ammattisalaisuuden piiriin. Andritz kertoo vaatineensa asiakirjoja suoraan Riikinvoima-yhtiöltä, johon yhtiö ei ole suostunut yritys- ja liikesalaisuuksiin vedoten.

Andritz pitää hankintamenettelyä Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön vastaisena, koska tarjousten vertailuperusteita on muutettu kesken hankintamenettelyn.

Andritzin mukaan vertailuperusteiden muuttaminen on ollut sille vahingollista, koska Riikinvoima on jättänyt referenssit kokonaan pois vertailuperusteista. Andritzin mukaan sillä olisi ollut selkeästi eniten referenssejä, eikä se ole voinut kompensoida referensseistä menettämäänsä kilpailuetua. 

Riikinvoima Oy valitsi laitostoimittajaksi Foster Wheeler Energian marraskuussa. Riikinvoima perusteli valintaa sillä, että se oli teknisesti ja taloudellisesti paras. Andritz pitää oman tarjouksensa  kaupallista vertailuhintaa Foster Wheelerin hintaa edullisempana sekä tarjoustaan myös teknisesti parhaana.

Jätteenpolttolaitoksen kustannusarvio on 118 miljoonaa euroa.

Kuopiolainen kansanedustaja Markku Rossi (kesk.) arvostelee Suomen hallitusta taloustilanteen heikentymisestä. Rossi vertasi Yle Savon kansanedustajatentissä Suomen taloutta Euroopan kriisimaihin. Hallitus on ollut kautensa aikana hidas päättämään talouden korjaamisesta.

- Kyllä minä mielelläni jättäisin hallituksen luokalle. Tasavallan asiat ovat menossa kehnompaan suuntaan, Rossi sanoi.

Rossi näkee kriisin aineksia kansantaloudessa ja kuntien sekä valtion taloudessa.

- Talous on vähän jo kääntymässä samalla lailla kun Etelä-Euroopan kriisimaissa. Kunnat ja valtio velkaantuvat. Alueiden eriarvoistuminen on selkeästi nähtävissä sekä maakuntien että pääkaupungin suhteessa että maakuntien sisällä, Markku Rossi sanoo.

Iisalmelainen kansanedustaja Markku Eestilä (kok.) vastasi Rossin kritiikkiin. Eestilän mielestä hallitus on suoriutunut olosuhteisiin nähden hyvin.

- Kuuden puolueen hallituksessa on monenlaisia näkemyksiä asioista. Kahdeksikon voisi antaa hallitukselle.

Eestilän mukaan hallitusta haukutaan Suomen talousvaikeuksista, vaikka se tekee korjausliikkeen edellisten hallitusten päätöksiin.

-  Kun hallituskausi alkoi, 8 miljardin velkataakka oli siellä jo sisällä. Edelliset hallitukset eivät ole nähneet Suomen tilannetta riittävän hyvin, vaan ovat antaneet vain mennä ja kaikki on rahoitettu ulkomaisella velkarahalla, Markku Eestilä sanoi.

Eestilä pitää tärkeänä, että Suomen heikentyneen taloustilanteen keskellä jaksettaisiin uskoa tulevaisuuteen.

- Talous on todennäköisesti menossa parempaan suuntaan, mikä jossain määrin auttaa (velkataakan hoidossa), Eestilä sanoi.

Uudistuksessa on nyt tulossa kolmas vaihe, eli Pora 3. Se astuu voimaa vuoden 2014 alussa. Aiemmat uudistukset olivat Pora 1 ja Pora 2. Mansikka-ahon mielestä poliisin hallinto kasvaa uudistuksessa entisestään.

- Erityisesti Pora 2:ssa poliisin keskushallinto paisui merkittävästi. Kustannusten lisääntyminen aiheutti sen, että operatiiviselta puolelta piti vähentää henkilöstöä merkittävästi, Mansikka-aho sanoo.

Mansikka-ahon mielestä ongelma liittyy linjaesikuntaorganisaatiorakenteeseen. Sen peruspiirteisiin kuuluu se, että hallintoa ja esikuntaa kasvatetaan.

Ongelma ei näy kansalaisen suuntaan välttämättä maakuntien suurissa kaupungeissa. Sen sijaan harvaan asutuilla seuduilla partioiden määrä on vähentynyt. Tutkimusalueena Mansikka-aholla ovat olleet Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Keski-Suomi ja Vaasa. Partioiden määrä väheni kaikilla tutkimusalueilla. Eikä parannusta ole tiedossa.

- Tällä hetkellä näyttää siltä, että operatiivista toimintaa on alennettava, jotta rahaa saadaan säästettyä. Mielestäni pitäisi vakavasti miettia, että pitäisikö resursseja kuitenkin siirtää operatiiviselle puolelle.

Täysin epäonnistuneina aiempia uudistuksia ei Mansikka-aho kuitenkaan pidä. Hänen mielestään analyysitoiminta sekä operatiivinen johtaminen ovat merkittävästi parantuneet.

Kasvava turvattomuuden tunne

Kun poliisin toiminta syrjäisemmillä seuduilla vähenee, turvattomuuden tunne lisääntyy. Tämä lisännee niin sanottujen kodinturvajoukkojen syntymistä.

- Sehän johtuu siitä, että tyhjiö syntyy. Ja se tyhjiö myös aina täyttyy. Jos julkinen organisaatio ei pysty vastaamaan, niin jossain määrin kodinturvajoukot tulevat lisääntymään. Kansalaiset ovat huomanneet, että kansainvälinen rikollisuus näkyy myös maaseudulla, sanoo Mansikka-aho.

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero on kritisoinut mediaa Pora 3:n uutisoinnista. Mansikka-ahon mielestä avoin keskustelu on välttämätöntä silloin, kun organisaatiota uudistetaan.

-  Edellisistä uudistuksista pitää oppia. On ihan normaalia, että joissain asioissa epäonnistutaan. Ne pitäisi ottaa huomioon uudistuksissa ja oppia vanhoista virheistä. Nyt näyttää siltä, että vanhoista virheistä ei opita. On tässä vielä kuitenkin peliaikaa (kaksi viikkoa) pohtia rakenteita, Mansikka-aho sanoo.

Liikkuvan poliisin lakkauttaminen ei tuo merkittäviä säästöjä

Liikkuvan poliisin tehtävät tullaan siirtämään paikallispoliisille. Mansikka-aho on sitä mieltä, että liikkuvan poliisin lakkauttamisen myötä ei merkittäviä säästöjä saada aikaan.

- Lakkauttaminen on arvostuskysymys, joka saattaa olla liikenneturvallisuutta heikentävä tekijä. Koko ajan seurataan, että liikenneturvallisuuden taso pysyy samana. Se on kuitenkin suuri haaste, koska myös paikallispoliisilta tullaan joukkoja vähentämään. Ja jokainen ymmärtää, että paikallispoliisin hälytystehtävät menevät liikennevalvonnan edelle.

Mansikka-aho mielestä keskustelun aiheesta pitää olla avointa ja läpinäkyvää. Keskustelussa on hyvä muistaa se, ketä julkinen organisaatio palvelee ja mistä se on alkujaan syntynyt.

- Poliisihan palvelee kansalaisia ja sillä on velvollisuus huolehtia kansalaisten turvallisuudesta. Asiasta pitää pystyä keskustelemaan avoimesti, kun kyseessä on koko yhteiskunnan tulevaisuus.

"Uudistus turvaa kentän toiminnan"

Vuodenvaihteessa Sisä-Suomen poliisilaitoksen johtoon siirtyvä poliisipäällikkö Markku Luoma Keski-Suomen poliisilaitokselta ei niele Mansikka-ahon väitöstutkimuksen tuloksia.

- Pahasti paikkaansa pitämättömiä, ennakkoluuloisia ja asenteellisia väitteitä,  Luoma sanoo.

Luoman mukaan syy-seuraus -suhde esimerkiksi kenttäväen vähenemisestä on tyystin toisenlainen, mitä Mansikka-aho esittää.

- Kun poliisin rahoitus pienenee, henkilömäärä on pakko sopeuttaa siihen. Hallinnon uudistuksella on nimenomaan tarkoitus löytää säästöjä hallinnosta ja siten turvata kentän toiminta, Luoma sanoo.

"Kohtuullisen merkittävä säästö"

Luoma ymmärtää harvaan asuttujen alueiden huolta ja hän myöntää, että harva-alueilla riittävän hälytysnopeuden ylläpitäminen on haastavaa, kun taas esimerkiksi Jyväskylän alueella haasteen asettaa hälytystiheys.

- Partioiden määrä on kuitenkin aikaisempien vuosien tasolla. On jokaisen poliisilaitoksen sisäinen asia, miten resurssit alueella jaetaan. Keski-Suomessa mitään painopisteen siirtoa alueiden välillä ei ole tapahtunut.

Operatiiviseen toimintaan on Luoman mukaan polisiin rahoituksen vähyyden vuoksi tulossa "vähäisiä vähennyksiä", mutta ne eivät pure välittömästi, vasta vuonna 2016.

Poliisipäällikkö Luoma pitää liikkuvan poliisin lakkautuksesta saatavaa noin kuuden miljoonan euron säästöä kohtuullisena merkittävänä.

- Se tulee erillisen hallinnon ylläpitämisestä. Liikenteen valvonnassa poliisi tulee näkymään lakkautuksen jälkeen aivan samalla tavalla kuin tähänkin asti, Luoma vakuuttaa.

Edit: Mansikka-ahon titteli muutettu tutkijaksi 16:39

Sähköautojen latauspisteillä on vielä hiljaista Kuopiossa. Toriparkkiin valmistui syyskuussa viisi latauspistettä, joita ei juuri ole käytetty. Alatorilla sähköauton saa ladata toistaiseksi ilmaiseksi. Kuopion Energialla on lisäksi Kuopiossa kaksi sähköautojen latauspistettä, joita yksityisautoilijat käyttävät hyvin harvoin.

Kotimaiset energiayhtiöt perustivat vast'ikään latausverkoston sähköautoille. Mukana ei ole vielä pohjoissavolaisia toimijoita.

Koko Itä-Suomesta ei juurikaan löydy julkisia sähköautojen pikalatauspisteitä. Pikalautauspisteiden valmistamiseksi tarvittaisiin suurempia jänniteverkkoja, kuin mikä katsotaan tällä hetkellä kannattavaksi toteuttaa.

Nopeiden pikalatauspisteiden tuonti markkinoille edellyttäisi yhteistyötä sähkönjakelijoiden kanssa, arvioidaan sähköautojen latauspisteiden jakelua tekevästä Enstosta. Pikalatauspisteellä tarkoitetaan pistettä, jolla sähköauton akku saadaan ladattua puolessa tunnissa.

Itä-Suomesta löytyy arviolta 20-30 keskinopeaa latauspistettä. Suomessa on tällä hetkellä runsaat 300 ladattavaa autoa ja yli kaksi ja puolisataa latauspistettä.

Hevoset ovat saaneet oman terveydenhoito-ohjelman. Verkkoon laadittu ohjelma sisältää tutkittua tietoa ja vinkkejä hevosten terveydenhoidosta. Lisäksi ohjelman lomakkeille voidaan kirjata kaikki hevosen terveyttä koskevat havainnot ja hoitotoimet.

Hevoset ovat herkkiä eläimiä, joiden kuntoa joudutaan seuraamaan jatkuvasti, sanoo talliyrittäjä Perttu Puranen Tervosta.

- Jopa monta kertaa päivässä. Aina kun näet hevosen, sinun täytyy käydä se katseella läpi, että se on kaikin puolin kunnossa, sanoo Puranen, jonka hoidossa on nelisenkymmentä hevosta. Suurin osa on hoitohevosia, joiden omistajista suuri osa asuu pääkaupunkiseudulla.

Tietosanakirja ja terveyskortti

Tallin terveysohjelman on koonnut Kuopiossa toimiva Hevostietokeskus ry. Ohjelma on kuin pieni tietosanakirja hevosen terveydestä, mutta verkkolomakkeineen myös keskitetty dokumentointipaikka terveyshavainnoille.

Hevostietokeskuksen toiminnanjohtaja Minna Heiskanen kertoo, että ohjelma sisältää tiedot perusterveydenhuollosta kuten esimerkiksi loishäädöistä, rokotuksista, hampaan raspauksista, kavionhoidoista.

- Sitten on paljon yksityiskohtia, joita eri talleilla tarvitaan. Joka kasvattaa hevosia, siellä seurataan hevosten kiimaa. Joka välittää hevosia ja tulee paljon uusia hevosia, niin on uuden hevosen tulotarkastuskortti, ja näin poispäin, selittää Heiskanen.

Sairauksien ennaltaehkäisy tavoitteena

Ohjelma on tallien omavalvonnan työkalu. Se ei ole samanlainen eläinlääkärin käyttämä terveydenhoitosuunnitelma, jollainen  tuotantoeläimille on tehtävä, sanoo Heiskanen. Silti tavoite on silti sama: ehkäistä ennalta sairauksia. Ohjeet on koottu  tutkimushankkeessa, jossa oli mukana  Hevostietokeskus, kolme eläinlääkäriä ja pari hyvinvoinnin tutkijaa.

Talliyrittäjä Perttu Puranen on jo ruvennut kirjaamaan hoitohevostensa tiedot keskitetysti ohjelman lomakkeille.  Lippusten, lappusten ja erillisten tietokoneen tiedostojen aika on ohi. Hän pitää ohjeita ja lomakkeita erinomaisina.

-Ne on valmiiksi mietitty, tarpeeksi lyhyesti , ei tarvitse mitään esseitä kirjoittaa. Näkee selvästi, että niitä on koekäytetty, Puranen arvottaa. Tietoja on helppo tarkistaa sieltä esimerkiksi eläinlääkärille tai hoitohevosen omistajalle.  Ohjeet toimivat Purasen mielestä tietopakettina yhtä hyvin talliyrittäjälle kuin yhden hevosen kaupunkilaisomistajalle ja lisäksi opiskelijoille.

Suomessa on tätä nykyä noin 75 000 hevosta, ja määrä kasvaa. Puolet hevosista on ravihevosia, toinen puoli ratsuja.  Hevostalleja on noin 17 000, joista ammattimaisesti toimivia on suunnilleen neljännes.

Sinkkiyhtiö Nyrstarin ilmoitettua tänään, että se palauttaa tuen Talvivaara Sotkamon yrityssaneeraushakemukselle, ilmoitti Talvivaara pörssitiedotteella, että se on yhteydessä Espoon käräjäoikeuteen marraskuun puolivälissä jättämänsä yrityssaneerauksen seuraavista vaiheista.

Talvivaaran kaupallinen johtaja Pekka Erkinheimon mukaan se tarkoittaa, että yhtiö hakee takaisin lyhyeen, velallis-velkoja -yhteistyössä tehtyyn saneeraukseen.

- Käytännössä se tarkoittaa, että tarkistetaan Talvivaara Sotkamon osalta jätettyä yrityssaneeraushakemusta – sehän muuttui matkan varrella velallis- aloitteiseksi saneeraushakemukseksi. Katsotaan nyt, kun lasketaan puollot uudestaan yhteen, jos mentäisiin sillä velallis-velkoja –yhteistyöllä tehdyllä saneeraushakemuksella, eli mentäisiin takaisin siihen nopeampaan reittiin.

Talvivaaran piti toimittaa muun muassa tilintarkastajien lausunto Talvivaara Sotkamo Oy:n taloudellisesta tilanteesta Espoo käräjäoikeuteen 18. joulukuuta mennessä. Erkinheimon mukaan nyt velallisten puollot riittävät. Tilintarkastajan lausuntoa ei välttämättä tarvita. Myös päätös voi nopeutua.

- Meidän näkemykseni mukaan puollot nyt ovat riittävät, mutta Espoon käräjäoikeus sen päättää ja laskee. On myös mahdollista, ettei meidän tarvitse odottaa lopullista päätöstä sinne 18. päivään saakka.

Aloituslupa on työlupa

Saneerausmenettelyn aloitus olisi vasta työlupa, sanoo Erkinheimo

- Sen jälkeen aletaan pikkuhiljaa rakentaa selvitysmiehen johdolla maksuohjelmaa ja ryhdytään katsomaan tulevia rahoituskuvioitakin vähän uudelta kannalta ja uudesta kulmasta. Kova työnteko jatkuu. Tämä päätöshän ei tietenkään sitä mihinkään muuta.

Saneerausohjelma pitäisi saada valmiiksi huhtikuun puoleenväliin mennessä ainakin Talvivaaran emoyhtiön osalta. Talvivaara Sotkamon saneeraushakemuksen viivästyminen voi vaikuttaa aikatauluihin. Toistaiseksi mikään muu ei ole varmaa kuin epävarmuus, toteaa Erkinheimo.

- Työtä on todella paljon ja en nyt tiedä, mikä vaikutus tällä parin - kolmen viikon viiveellä oli saneerausmenettelyn alulle saamisessa. Mutta eiköhän sinne huhtikuuhun mennessä aika paljon ehditä asioita käydä läpi ja miettiä, millä tavalla se tulevaisuus rakennetaan.

Puolto on saapunut käräjäoikeudelle

Talvivaaran yrityssaneerausta Espoon käräjäoikeudessa hoitava käräjätuomari Tiina Veronen sanoo, että Nyrstarin ilmoitus on saapunut oikeuteen.

- Kyllä se on tullut. Muusta ei juuri pystykään tässä kommentoimaan, koska asia on kovin keskeneräinen. Käräjäoikeus ei spekuloi, sanoo Veranen.

Verasen mukaan asian käsittely riippuu paljolti siitä, mitä Talvivaara hakee.

- Ennen kuin se on tiedossa, ei asiaa voi käsitellä. Ja siitä saa tiedon sitten, kun asia on käsitelty.

Leppävirralla K-market Super Monnin pyörittäminen jatkuu saman suvun vastuulla.

Kauppiaana aloittaa vuodenvaihteessa Oskari Monni. Hän on kesällä menehtyneen edellisen kauppiaan veljenpoika.

Leppävirran K-market tuhoutui tulipalossa toissa kesänä ja kauppa on toiminut reilun vuoden väliaikaistiloissa entisen Sparin kiinteistössä. Kauppias aikoo rakentaa tuhoutuneen marketin tontille entistä suuremman kauppakeskuksen, Monni-Centerin. Tavoitteena on, että keskus valmistuisi vuonna 2015.

Monnin suku on tehnyt kauppaa Leppävirralla jo 83 vuotta. Oskari Monni on kauppiasyrittäjä neljännessä polvessa.

Autoliiton Tiepalvelun apua tarvitaan eniten silloin, kun Suomessa on kovat pakkaset ja paljon autoja liikkeellä. Usein näin on ollut joulunaikaan. Siksi tiepalvelu päivystää tehostetusti joulun aikana.

- Jos on kovat pakkaset, silloin rupeaa tiepalvelun puhelin soimaan tiuhaan, kertoo karttulalainen Urpo Räsänen, joka päivystää tiepalveluautolla Pohjois-Savossa.

Tiepalveluhenkilöt ovat käyneet ensiapukurssit. Pakollisina varusteina tiepalveluautossa on työkalut, ensiapuvälineet ja sammutin.  Usein ensiapua kaipaa kuitenkin enemmän auto kuin sen matkustajat.

Tiepalvelu käy ratkomassa autojen kanssa ilmenneitä pulmia ja pitää huolen, etteivät ihmiset jäädy pakkaseen, kun auto pettää.

- Viedään asiakas lämpöiseen paikkaan, mutta ihan taksitoimintaa me ei tehdä, Urpo Räsänen sanoo.

Autoliiton Tiepalvelun puhelinneuvonta 0200-8080 ja palvelut ovat maksullisia.

Tyhjentyneitä vararenkaita, vaihtamattomia lamppuja

Melko tyypillinen tapaus tiepalvelulle on, kun tien päältä soitetaan, että  rengas on särkynyt ja vararengas on tyhjä. Voi myös olla, että tunkki on epäluotettava eikä sen varassa uskalleta alkaa renkaanvaihtoon. Soitto tiepalveluun on silloin ratkaisu.

Vararenkaan ja työkalujen kunto pitäisikin tarkistaa silloin tällöin. Kaikissa uusissa autoissa ei ole vararengasta lainkaan. Siksi näissä autoissa on paikka-ainepullot mukana, muttei spray-pullo ole aivan mikään ihmeentekijä.

- Pienet reiät sillä paikkapullolla paikkaa, jos rengas ei ole vielä vanteelta tipahtanut. Mutta jos rengas on tipahtanut vanteeltaan, ei paikkapullolla tee mitään, tiepalvelumies Urpo Räsänen sanoo.

Osassa autoja on vaikea tehdä pieniä huoltoja, kuten lampunvaihtoja. Näitäkin töitä pyydetään Tiepalvelulta.

- Kerran vaihdoin 3 tuntia ajovalopoltinta autoon, mutta onneksi suurimpaan osaan ne voi vaihtaa helposti tien päällä

Tarkista auton kunto ajoa edeltävänä päivänä

Urpo Räsäsellä on vinkit siihen, miten kannattaa varautua, jos on lähdössä ajamaan talvisäässä.

- Lämmintä vaatetta ja taskulamppu siltä varalta, jos auto jättää tien päälle! Huomioliivit maksavat muutaman euron tuolla tietyissä liikkeissä. Ne laitetaan vaikka takakonttiin, ettei ihan mustissaan siellä tiellä joudu olemaan.

Myös  heijastimia olisi hyvä olla autossa mukana, jos auto särkyy.

Auton tulee olla tietysti huollettu. Rengaspaineet, öljyt ja nesteet pitää olla tarkastettu. Myös lasinpesunesteet ja pyyhkijän sulkien kunto kannattaa varmistaa.

Autoliiton Operaatio Lumihiutale tarjoaa palveluita joulun ajan liikenteessä 1.1.2014  asti. Operaatio käynnistyi valtakunnallisesti 14.12.

Mikkelin Jukureiden uusi päävalmentaja on Antti Pennanen. Pennanen on solminut 2,5 kautta pitkän sopimuksen eli mies luotsaa jukureita tämän kauden loppuun ja kaudet 2014-2015 ja 2015-2016. Pennanen siirtyy Mikkeliin KalPan apuvalmentajan paikalta. Pennasella oli vielä KalPa-sopimusta jäljellä puolitoista vuotta. Hän on toiminut myös HIFK:n valmennustiimissä. Sitä ennen Antti Pennanen valmensi HPK:n A-junioreita

- Päävalmentajuus on iso muutos ja se on ollut pidemmän ajan tavoite. Nyt olen tätä kaksi päivää ehtinyt miettiä. Keskustelut organisaation kanssa vahvistivat kuitenkin käsitystäni siitä, että täällä on joukkue hyvässä tilassa ja on hyvät suunnitelmat tulevaisuuden suhteen, Antti Pennanen sanoo.

Pennanen korvaa Jarno Pikkaraisen, jonka sopimus purettiin. Mikkeliläisten peliä johti parin viikon ajan kakkosvalmentaja Timo Turunen.

- Nyt iso juttu on käydä keskusteluja täällä toimineiden kanssa ja tutustua ihmisiin sekä toimintamalleihin. Toisaalta keskiviikkona pitää voittaa Joensuussa, viittaa tuore päävalmentaja kahden päivän päästä jatkuvaan sarjaan.

Jukureiden valmennustiimiin ei muita muutoksia tule.

- Olen tosi iloinen, että nykyinen tiimi jatkaa myös minun kanssani. He ovat toimineet täällä pitkään ja ovat jääkiekkoihmisiä ja kovia työntekijöitä, Antti Pennanen viittaa muun muassa Timo Turusen ja joukkueenjohtaja Mikko Hakkaraisen työpanokseen.

Päävalmentajalla iso rooli

Jukurien urheilujohtaja Tommi Kerttula kertoo, että valmentapestistä tuli paljon yhteydenottoja ja vaihtoehtoja oli runsaasti. Loppusuoralla oli muutama nimi.

- Täällä on pyritty tekemään pitkiä projekteja. Niin nytkin, Kerttula valottaa 2,5-vuotista sopimusta.

Vaakakuppia Antti Pennasen hyväksi painoi muun muassa vaatimustaso.

- Tulevalla valmentajalla vaatimustaso tuli olla korkealla tasolla. Tunnen Antin pitkältä ajalta ja kun olemme organisaationa vaikeassa tilanteessa, niin yhteinen historia ja luottamus on tärkeää, Tommi Kerttula sanoo.

- Uskon, että tavoitteista ei ole tarvinnut tinkiä. Ei tämän kevään kohdalta eikä jatkossa.

Korumerkki Ritva Liisa ja sitä valmistava kuopiolainen Saurum pyrkivät tekemään korunsa tunnetummiksi Suomessa ja myös ulkomailla.

Viime aikoina Ritva Liisa -korumerkin brändäykseen on käytetty voimavaroja.

- Tänä vuonna on tehty uusi brändisuunnitelma ja uudistettu korupakkaukset suhteessa Saurumin muihin merkkeihin, Ritva-Liisa Pohjalainen kertoo.

Lisää nuoria ihmisiä on otettu mukaan Ritva Liisan menestystä lisäämään. Korumyymälöissä mallistojen esillepanoa  ja muutenkin markkinointia on kehitetty.

Ritva Liisa malliston korut valmistaa Saurum. Yli 70 vuotta Kuopiossa toiminut Saurum on Suomen koruvalmistajista kolmanneksi suurin Kalevala Korun ja Kultakeskuksen jälkeen. Saurum tavoittelee kasvua myös ulkomailta, joskin kotimaan myynti koetaan vielä tärkeämmäksi kehittämisen paikaksi.

Tekstiilisuunnittelija suuntautui koruihin

Korusuunnittelija Ritva-Liisa Pohjalaisen tausta on tekstiilialan suunnittelussa. Hänen Ritva Liisa -korunsa ja lasityönsä ovat nuorempi aluevaltaus. Uusi ura alkoi muotoutua, kun Pohjalainen oli työskennellyt 30 vuotta tekstiilien parissa.

 Ensimmäiset Pohjalaisen korut syntyivät hänen kertomansa mukaan ilman suurempia suunnitelmia 10 vuotta sitten.

- Se tuli ihan sattumalta. Halusin viedä design-museon Allegria-näyttelyyn jotakin uutta. Näyttely oli tekstiili- ja vaatetusurani huipentuma ja kehittelin yhteen huoneeseen iltapukuihin korusarjan, Pohjalainen kertoo.

Allegria-näyttely kesti kuukauden. Näyttelyn nähneiltä naisilta tuli kyselyitä, että mistä näitä koruja saa ostaa.

- Ei minulla ollut ajatustakaan mallistoksi. Kysyntä ratkaisi. Mieheni rupesi ottamaan yhteyttä Saurumiin. 

Kuopiolaisen koruvalmistaja Saurumin väki kävi tutustumassa koruihin näyttelyssä ja piti näkemästään.

- Aika pian näyttelyn jälkeen aloimme kehittää Lilja- ja Kuukoru-sarjat koruiksi.

Ritva-Liisa Pohjalainen sai samana vuonna Kaj Franck-muotoilupalkinnon.

- Tehtiin töitä urakalla, että saatiin ensimmäinen korumallisto esille muotoilupalkintonäyttelyyn Design Forum Finlandiin. Aika pian lanseerattiin mallisto.

Kymmenisen vuotta sitten suunnitelluista ensimmäisistä Ritva-Liisa -koruista  osa jatkaa vieläkin mallistossa. Uusia koruja on tullut vuosien aikana.

Leppävirran kunta aloittaa yhteistoimintaneuvottelut tammikuussa. Leppävirta hakee kahden vuoden aikana 25,5 henkilötyövuoden pysyvää säästöä. Säästövaikutus on vajaat 500 000 euroa vuodessa. Kunnanhallitus päätti yt-neuvotteluiden aloittamisesta maanantaina.

Leppävirran suunnitelmien mukaan henkilöstösäästö sisältää enintään yhdeksän henkilön irtisanomisen. Säästöistä suurin osa saadaan eläköitymisistä ja määräaikaisten työsuhteiden päättymisestä. Myös sijaisten käyttö minimoidaan jatkossa.

Leppävirran yt-neuvottelut alkavat tammikuun toisella viikolla. Kunnanjohtaja Matti Raatikainen arvioi, että lopulliset päätökset tehdään helmikuussa.

Leppävirralla on nykyisin noin 500 työntekijää. Heistä noin 80 prosenttia on naisia.

Pielaveden kunnan ensi vuoden talousarvio on puolitoista miljoonaa euroa alijäämäinen. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille 2014 - 2017.

Pielaveden alijäämäksi vuosina 2013 - 2016 arvioidaan 3,7 miljoonaa euroa. Talouden ylijäämäiseksi saaminen vaatii noin kolmen miljoonan euron tasapainotustoimia lähivuosina.

Ensi vuonna tuloja lisätään korottamalla kiinteistöveroa ja vuodelle 2015 suunnitellaan tuloveron korotusta. Yhden prosenttiyksikön korotus nostaisi Pielaveden kunnan tuloja noin 560 000 euroa.

Pielaveden kunnanhallitus on päättänyt jo aiemmin käynnistää yt-neuvottelut, joiden tavoitteena on noin 30 työntekijän vähentäminen tai pysyvä 1,1 miljoonan euron vähennys henkilöstömenoista.

Kunta myös korottaa palveluista perittäviä maksuja. Pielavesi lopettaa terveysaseman pitkäaikaisen vuodeosaston vuosien 2014 ja 2015 aikana. Paikat korvataan tehostetun palveluasumisen paikoilla kunnan omissa yksiköissä tai ostamalla ne yksityisiltä hoitolaitoksilta.