Helsingin IFK pestasi viime viikolla jo viidennen Kuopiossa kiekkotaitojaan hioneen hyökkääjän, kun Jasse Ikonen liittyi helsinkiläismiehistöön KalPasta. Ikonen avasi tiistaikierroksella pistetilinsä uudessa seurassaan syöttämällä Ilvestä vastaan Mika Partasen liigauran avausmaalin.

Vauhdikas keskushyökkääjä nostettiin tiistaina helsinkiläisten kakkosketjun sentteriksi Kuopiossa syntyneen Juuso Puustisen ja HIFK-ikoni Ville Peltosen keskelle.

- Siinä oli hyvä pelata. Ilves kuitenkin hyökkäsi hyvin, emmekä saaneet heidän päätyynsä hyökkäyspeliä pyörimään. Vähän jäi vielä petrattavaa. Yritetään koko ajan kehittää omaa peliä, Ikonen summasi ottelun jälkeen.

Ikonen on nyt pelannut HIFK:ssa kolme ottelua. Raimo Summasen johtaman valmennusryhmän pelityyli on sopinut kahden suunnan sentterille hyvin.

- Olen aina ollut enemmän suoraviivaivaisempi pelaaja. Täällä se tulee helpommin esille. Minut on otettu hyvin vastaan ja kaikki ovat täällä mukavia äijiä. Jokaisella organisaatiolla on erilaiset toimintatavat. Olen tykännyt olla täällä, 23-vuotias hyökkääjä kehui.

Ikosen ja Puustisen lisäksi savolaisväriä HIFK:n koppiin tuovat hyökkääjät Roope Talaja ja Iiro Pakarinen sekä puolustaja Mikko Jokela. Vajaan viikon HIFK:n pukukoppielämää nähneen Ikosen mukaan asia otetaan esille tiukan paikan tullen.

- Ei ole mitään kuppikumpia muostunut. Vähän aina naljailemme, että kuopiolaisia on paljon. Ei ole ollut kuitenkaan mitään erikoista, Ikonen naurahti.

Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon laadussa Itä-Suomessa on suuria vaihteluja riippuen siitä, hoidetaanko vanhusta yksityisellä vai julkisella sektorilla. Asia ilmenee tuoreesta kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin vanhuspalvelulain toteutumista vanhustenhoidon yksiköissä ympäri maata.

Itä-Suomessa jokaisella vanhuksella on mahdollisuus päivittäiseen ulkoiluun vain viidesosassa julkisen sektorin toimintayksiköistä, kun yksityisellä puolella yli 70 %:ssa yksiköistä vanhukset saavat ulkoilla päivittäin.

Vanhusten lääkehoidon yksityiskohtainen tarkistus tehtiin puolivuosittain kaikille tai useille vanhuksille 92 %:ssa Itä-Suomen toimintayksiköistä, joskin tässäkin asiassa yksityisellä sektorilla vanhuksista pidettiin parempaa huolta kuin julkisella sektorilla.

Tutkimuksen teettivät Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Kyselyyn vastasivat toimintayksiköiden johtajat.

Itä-Suomen yliopiston professori Juho Saari on toimittanut tietokirjan, joka valottaa tulevaisuutta 10 vuoden päähän. Suomen sillat tulevaisuuteen jäi julkaisunsa aikaan lokakuussa Pekka Himasen tulevaisuustutkimuksen takia varjoon, vaikka kirjoittajat ovat nimekkäitä ja sisältö monipuolinen.

Juho Saari on kirjoittanut teokseen tasa-arvosta. Siinä asiassa Suomi on ajautunut pois kurssiltaan. Henkilökohtainen elintason nousu ei riitä pitämään ihmistä tyytyväisenä, koska ihmiset vertailevat hyvinvointiaan ja elintasoaan muihin.

-  Me olemme vertailevia eläimiä. Vertailu vaikuttaa tavattoman paljon ihmisten hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Ei ole pahasta ajatella, että sosioekonomisten välisiä eroja supistetaan, Juho Saari asnoo.

Saari toteaa, että suomalaiset itse kokevat yhteiskunnan liian eriarvoiseksi. Esimerkiksi lasten koulumenestyksessä on isoja eroa ja lapsiperheiden mahdollisuudet eivät ole yhtäläiset.

- Kaksi kolmasosaa suomalaisista kokee, ettemme ole enää samassa veneessä. Suomessa perusturva on liian matalalla. Ihmisillä olisi parempaakin tekemistä kuin seistä leipäjonoissa tai olla erityispalvelujen piirissä. Elinkustannusten alentaminen sekä terveys- ja elinikäodotteiden erojen supistaminen ovat  poliitikkojen päätettävissä. On vaikea päättää, mutta demokratian tehtävä on valita meille toimiva eliitti.

Tuottavuus nousuun - elinkeinotuet pois, innovointituet tilalle

- Suomen tuottavuuden kasvu on hidastunut. Työllisyyden parantamiseksi tarvitaan tuottavuuden kasvua, sanoo Juho Saari.

Suomen sillat tulevaisuuteen -teoksessa tuottavuudesta on kirjoittanut taloustieteen professori Mika Maliranta. Näkökulma on se, että pelkkien markkinoiden ohjauksessa elinkeinot eivät uusiudu eikä tuottavuus kasva.

- Taloustieteilijät olivat pitkään sitä mieltä, että markkinat ratkaisevat tämän valikoitumisen. Nyt on vahvahko näyttö, että se on löydettävissä julkisen vallan toimenpiteillä; ei yrityksiä tukemalla vaan kasvavia sektoreita tukemalla, Juho Saari kertoo.

Käytännössä elinkeinotukien maksu loppuisi.

-  Lupaaville sektoreille pitää kohdentaa innovatiivisten sektorien tukia. Tarvitaan luovaa tuhoa eli vanhojen rakenteiden tuhoamista. Ei  anneta tukea yksittäiseen yritykseen, vaan  miten saadaan esimerkiksi enemmän nikkeliä irti kivestä. Ei varsinkaan pidä tukea taantuvaa yritystä. Suoran  investointituen sijaan parempi olisi hyödyntää muun muassa EU:n globalisaatiorahastoa, Saari sanoo.

- Peliteollisuus ja muut skaalautuvat sektorit eivät tulevaisuudessakaan työllistä kovasti, Saari sanoo.

Kestävä kehitys unohtuu, kun yhteiskunnalla on aina kiireisempiä asioita

Teoksessa on useita kirjoituksia kestävästä kehityksestä. Yhteistä niille on näkemys, että materiaalinen vaurastuminen ei tuota parhaalla mahdollisella tavalla lisäarvoa ihmisille ja ympäristölle.

Kestävän kehityksen toteutukset ovat jääneet Suomessa liian vähäisiksi, huomauttaa Saari. Ekologisten kysymysten sivuuttaminen johtuu siitä, että yhteiskunta löytää aina ajankohtaisempia asioita käsiteltäväkseen.

Sitran erityisasiantuntija Timo Hämäläinen kirjoittaa, että ihmiskuntaa pitäisi enemmän arvioida elämään-tyytyväisyyden kuin resurssitason perusteella.

- Tämä elämän osa-alue on jatkossa tuotteistettavissa. Ihmisten onnellisuus on suuri bisnes. Yhtä suuri bisnes on ihmisten yksinäisyys, Juho Saari sanoo.

Yksi kestään kehityksen osa-alue on ekologinen kestävä kehitys, johon Suomen olisi herättävä.

- Olemme alle promille maapallon ihmisten väestöstä, mutta suomessakin pitäisi löytää tapoja alentaa energiaintensiivisyyttä. Käytämme liikaa energiaa. Hiilijalanjälkemme on liian suuri. Tähän asiaan on asteittain puututtava. Se on valitettava tosiasia, Juho Saari sanoo.

Suomi on Saaren mukaan yksi maailman parhaista maista ekologisuudessa, mutta silti emme voi suojautua kansainvälisiltä vaikutteilta.

-  Ympäristö on yleinen ja yhteinen hyödyke. Sen vaikutukset tulevat Suomeen. Niitä ovat ilmastonmuutos, ilmaston lämpeneminen, merien muutokset ja kalakantojen vähentyminen.

Itä-Suomi menestyi vuoden 2012 Pisa-tutkimuksessa aiempia vuosia heikommin. Erityisen huonosti menestyivät itäsuomalaiset pojat.

Aiempina vuosina Itä-Suomen pojat ovat olleet matematiikassa valtakunnan parhaita, mutta nyt tulokset olivat koko valtakunnan heikoimmat. Itäsuomalaiset pojat pärjäsivät muiden alueiden poikia huonommin myös lukutaidossa ja luonnontieteissä.

Itäsuomalaiset tytöt sen sijaan ylittivät valtakunnallisen keskiarvon niin matematiikassa, luonnontieteissä kuin lukutaidossakin. Parhaat tulokset kaikissa aineissa saavutettiin tällä kertaa Pohjois-Suomessa.

Savonia-ammattikorkeakoulussa on alkamassa yt-neuvottelut. Vähennystarve on enimmillään 70 henkilötyövuotta. Vähennykset kohdistuvat tasaisesti koko henkilöstöön, arvioi Savonia-ammattikorkeakoulun rehtori Mervi Vidgren. 

Nykyisin Savonia työllistää reilut 500 ihmistä. Ensi vuonna henkilökustannuksiin on käytettävissää neljä miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna. Tämänhetkisen ennusteen perusteella yhteistoimintamenettelyllä tavoiteltava säästötarve henkilöstökustannuksissa on noin kaksi miljoonaa euroa.

Yt-neuvottelujen aloittamisesta päättää lopullisesti ensi viikolla kuntayhtymän yhtymähallitus.

Kainuun ELY-keskus varautuu mahdolliseen toiminnanharjoittajan vaihtumiseen Talvivaarassa.

ELY-keskus on pyytänyt yhtiöltä viime viikkoina ympäristöturvallisuuteen liittyviä kirjallisia selvityksiä muun muassa vesienhallinnan keskeneräisistä töistä sekä metalliliuoksien varotilavuuksien varmistamisesta.

Selvityksillä halutaan varmistaa mahdollisen uuden toiminnanharjoittajan tai konkurssipesän tietoisuus kaivoksen ympäristöriskeistä ja niiden aiheuttamista kustannuksista, sanoo Kainuun ELY-keskuksen yksikön päällikkö Sari Myllyoja.

- Yrityksen taloustilanne on tällä hetkellä hyvin epävakaa. Kainuun Ely-keskus valvontaviranomaisena haluaa varmistaa sen, että ympäristöturvallisuden kannalta välttämättömät tehtävät toteutetaan alueella.

Dokumenteilla siirretään tarpeellinen tieto varmemmin

Esimerkiksi tällä viikolla Talvivaara joutuu selvittämään ne varotoimet, joita tarvitaan jos liuoskierron metallipitoisen nesteen varotilavuus käy pieneksi. Tällainen tilanne voi tulla eteen sähkökatkon aikana.

Varotilavuus oli pienimillään keväällä, jolloin tilavuutta olisi ollut maksimissaan 8 tunnin sähkökatkon varalle. Nyt tilavuutta on vuorokauden mittaiselle katkolle ja yhtiöllä on alueella sekä dieselpumppuja sekä polttoainetta. Kaikki tämä on ollut viranomaisen tiedossa, mutta ei kirjallisena.

Pyydetyn kirjallisen selvityksen  ja varautumissuunnitelman tarkoitus on siirtää tietoa sekä viranomaiselle että alueella toimijalle, olipa se kuka tahansa. Toiminnanharjoittaja voi olla myös valtio.

- Haluamme varmistaa tilanteen siten, että se tulee dokumentoduksi ja että tässä epävavakaassa tilanteess,a että sekä toiminnanharjoittajalla että viranomaisilla on kummallakin selvä kuva siitä, mikä tilanne on, ja mitä toimia se mahdollisesti edellyttää.

Toiminnanharjoittajan vaihtuminen Talvivaarassa riippuu yrityssaneerausprosessin onnistumisesta. Prosessi on vasta alussa. Emoyhtiön saneeraushakemus on hyväksytty, mutta kaivostoimintaa harjoittavan tytäryhtiön saneeraushakemusta ole vielä käsitelty Espoon käräjäoikeudessa. Varsinaisen saneerausohjelman työstäminen kestää kuukausia ja sitä voi ryhtyä toteuttamaan vasta velkojien hyväksynnän jälkeen.

Antti Ruuskanen selvisi viime kesän Moskovan MM-kisoissa finaaliin, mutta heittäminen siellä meni yliyrittämiseksi ja hän sijoittui kuudenneksi. Sijoitus vaihtui yllättäen viidenneksi, kun Ukrainan Roman Avramenko kärähti myöhemmin dopingtestissä. Silti Ruuskanen oli pettynyt.

- Olympiapronssiani lähdin kirkastamaan, mutta se ei onnistunut. Kyllähän se oli pettymys, kertoi Ruuskanen Yle Urheilun haastattelussa.

Sen sijaan viime kesän selkeä kokonaistason parannus tyydytti heittäjää.

- Kesällä tuli useampi kasivitonen ja heitin parhaimmillani 13 kisaheittoa putkeen yli 80 metriä. Ensin kuusi heittoa Tampereella, sitten neljä Kroatiassa ja vielä kolme Brysselissä, laskeskeli Ruuskanen.

Ruuskasen kesän parhaaksi kaareksi jäi Kuortaneella heitetty 85,70. Sillä hän sijoittui maailmantilastossa viidenneksi.

Puolitoista kuukautta harjoitustaukoa

Ruuskanen piti tarkoituksella hieman normaalia pidemmän harjoitustauon, joka kesti puolitoista kuukautta.

- Kuljeskelin metsällä ja kalassa. Metsäkanalintuja, jäniksiä ja sorsia tuli saatua, sanoi metsästyksestä ja kalastuksesta innostunut Ruuskanen, joka otti syksyn ylimenokauden varman päälle.

- Laitettiin vielä viime kaudella vaivannut olkapää kuntoon. Olkapäätä olen kuntouttanut. Sitä on jumpattu ja hierottu ja nyt se on kunnossa. Yhtään kipuja ei ole tuntunut harjoittelussa.

Ruuskasen peruskuntokausi on kestänyt nyt noin kuukauden päivät ja hän on pysynyt terveenä. PK-kausi on sisältänyt suht paljon juoksemista heittäjän harjoitteluksi.

- Olen juossut lenkkejä noin 30-40 kilometriä viikossa plus vetotreenit.

Keihästä Ruuskanen ei ole vielä heittänyt, mutta muut välineet ovat kyllä lennelleet.

- Möykkyä olen pikkasen seinään heitellyt, murjaisi Ruuskanen ja tarkoitti muutaman kilon painoista kumipäällysteistä, kouraan sopivaa ”harjoituspalloa”, jota heittäjät käyttävät.

Kotikylän mummot mielissään mitalista

Savon murretta mukavasti vääntävä Ruuskanen päästelee välillä suustaan hauskoja juttuja. Nyt hän kertoi, että hänen olympiapronssinsa arvo on noussut kansan silmissä.

- Kansalle se on ollut kun olympiavoitto. Paikalliset mummotkin onnitteli, että on se hyvä kun voitit ne olympialaiset. Sanoin siihen, että eihän se ollut kun pronssimitali.

- No mutta se on ihan sama asia, sanoivat mummot, nauratti Ruuskanen jutuillaan Tanhuvaaran Urheiluopistolla.

Tammikuun lopulla pielavetinen on lähdössä harjoitusleirille tuttuun paikkaan, Etelä-Afrikkaan.

- Olen siellä viisi viikkoa ja toinen leiri on keväällä Portugalissa.

Ruuskasen kisakausi alkanee kesän alkupuolella.

- Toukokuun lopulla tai kesäkuun alussa alkaa kilpakausi. Saattaa olla, että ensimmäiset kisat ovat Shanghaissa, mutta katsotaan sitä tarkemmin sitten talvella.

Petri Hänninen, Yle Urheilu

Teollisuuden kunnosapitoon  erikoistunut Efora Oy aloittaa yt-neuvottelut Varkaudessa. Enimmillään vähennystarve on 15 henkilötyövuotta, sanoo toimitusjohtaja Ilkka Tykkyläinen.

Nykyisin Efora työllistää Varkaudessa noin 90 ihmistä. Yt-neuvottelujen yhteydessä säästöjä haetaan yhdessä henkilöstön kanssa, jotta vähennysarve olisi mahdollisimman pieni.

Eforan omistaa Stora Enso.

Varkaudessa Efora hoitaa  Stora Enson tehtaiden  kunnossapidon sekä turvaa tuotannon häiriöttömän kulun.

Kuopion pelastushelikopteritukikohdan  muutto Joroisista Rissalan lentoaseman yhteyteen viivästyy kuukaudella, sillä rakennustyöt ovat vieneet arvioitua enemmän. Tämän hetken aikataulu muutolle on tammikuun puoliväli. Muutto ei aiheuta katkosta lääkärihelikopteripalvelussa.

Tilapäistä tukikohtaa Rissalaan on rakennettu lokakuusta alkaen.

Lääkärihelikopteritoiminnasta koko maassa nykyisin vastaava FinnHEMS arvioi, että Rissalan tukikohdasta lääkärihelikopteri tavoittaa aiempaa suuremman osan alueen väestöstä. Myös uusia alueita tulee lääkärihelikopteripalvelun piiriin, sillä Rissalassa tavoitetaan puolen tunnin aikana hälytyksestä esimerkiksi Lieksa ja Sotkamo.

Lääkärihelikopterin on tarkoitus toimia Rissalassa enintään kolmen vuoden ajan. Pysyvää tukikohtaa suunnitellaan Kuopion Kelloniemeen.

Nilsiän ja Rautavaaran paikallislehti Pitäjäläinen muuttuu yksipäiväiseksi ensi vuoden alusta.

Samalla Pitäjäläisen päätoimittajaksi siirtyy myös Lapinlahden paikallislehti Matin ja Liisan päätoimittaja Tero Joutselainen.

Nykyinen päätoimittaja Päivi Laitinen siirtyy toimittajaksi Keskisuomalainen-konsernin muihin paikallislehtiin. Myös Koillis-Savo-paikallislehti muuttuu yksipäiväiseksi ensi vuoden alussa.

Muutokset liittyvät Keskisuomalainen-konsernin mittavaan säästöohjelmaan. Jatkossa konsernin paikallislehdet uudistavat verkkosivunsa ja panostavat muutenkin vahvasti nettiin.

Luistelukenttien jäädyttäminen on alkanut Kuopiossa. Kaupungin tavoitteena on saada mahdollisimman nopeasti kuntoon yksi luistelukenttä jokaiseen kaupunginosaan. 

Torstaille luvattu lumisade ja ensi viikon alkupuolelle ennustetut lämpöasteet voivat vaikeuttaa jäädytystä.

Myös latujen kunnostus on vaikeutunut nopeasti muuttuvan säätilan takia. Tiistain lämmin sää on ohentanut lumikerrosta. Kuopiossa on saatu toistaiseksi latupohjat tehtyä Antikkalan yläpellolle. Tahkolla on avattu latuja 12,5 kilometrin verran.

Siilinjärven kunta on saamassa valtiolta yli 300 000 euroa luonnonsuojelualueen perustamisesta. Korvaus maksetaan alueen rauhoituksesta aiheutuvista rahallisista menetyksistä. Patakukkula-Tarinaharju alue halutaan säilyttää luonnontilaisena, jotta alueen harju- ja metsämaisema saadaan suojeltua.

Korvaus maksetaan neljän viikon kuluessa siitä, kun alueen perustamispäätös on tullut lainvoimaiseksi. Kunta arvioi, että päätös perustamisesta tehdään talven kuluessa.

Siilinjärven tekninen lautakunta on hyväksynyt luonnonsuojelualueen perustamisen.

Pyyntilupa perustuu alueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan, jossa on huomioitu kalakannan kestävyys. Ammattikalastus ei esityksen mukaan saa kohtuuttomasti aiheuttaa haittaa osakaskunnille ja vesialueiden omistajille. Esityksen uskotaan helpottavan muikun troolikalastusta Saimaalla.

- Tämä luo siihen edellytyksiä, mutta tiukkojen reunaehtojen puitteissa. Laissa olisi mahdollisuus siihen, että Ely-keskus voisi myöntää kaupalliseen kalastukseen lupia laissa säädettyjen reunaehtojen puitteissa tietyille alueille silloin, kun siellä on kaupallisen kalastuksen edellytykset, sanoo kalastusneuvos Eija Kirjavainen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Laki mahdollistaisi myös sen, että Ely-keskus voisi määritellä myös hinnan kalastukselle niin, että se perustuisi käyttö- ja hoitosuunnitelmaan ja alueen käypiin kalastuslupien hintoihin.

- Näin lupamaksu menisi suoraan vesien omistajille, toteaa Kirjavainen.

Uusi kalastuslaki on tarkoitus saada voimaan 2015 alusta.

Joulunvietto lomakeskuksissa kasvattaa suosiotaan.

Esimerkiksi Tahkolla mökkien vuokraaminen joulun ajaksi on kasvanut yli 15 prosentilla viime vuoteen verrattuna. Tavallisesti jouluksi vuokrataan suuri mökki, jonka sijainnilla ei ole erityistä merkitystä.

Suurin osa joulun viettäjistä on suomalaisia, mutta Virosta Tahkolle saapuu kymmenes mökkeilijöistä ja loput matkailijat saapuvat Venäjältä ja Latviasta.

Venäläiset saapuvat mökeille suomalaisten joulunviettäjien jälkeen, kun venäläinen joulu alkaa uuden vuoden aattona. Esimerkiksi Lomarenkaan mökeistä lähes kaikki mökit ovat vuokrattuna venäläisille.

Pääasia on, että kaikki perheenjäsenet ja sukulaiset mahtuvat mukaan. Tavallisesti joulun ajan varaukset tehdään vasta loppusyksyllä.

- Yleensä joulun varaukset painottuvat isompiin kohteisiin, sillä halutaan mahtua viettämään joulua, Tahkocomin asiakaspäällikkö Eero Väätäinen toteaa.

Kuopion kaupungin omistamilla kiinteistöillä pysäköiminen tuli maksulliseksi vuoden alusta. Nyt myös Kuopioon liittyneen Nilsiän keskustaa komistavat P-lupavaatimukset.

Pysäköintiluvan ja -maksun oikeudenmukaisuutta testattiin aina hallinto-oikeudessa, jonka mukaan kaupungilla on oikeus maksun perimiseen kiinteistöjensä parkkipaikoilla.

120 euron suuruisen lupamaksun joutuu pulittamaan, mikäli haluaa pysäköidä lämpötolpalliselle paikalle. Tolpattomilla paikoilla pysäköiminen on ilmaista, mutta edellyttää kuitenkin asianmukaista pysäköintilupaa.

Nilsiässä on aiemmin ollut käytössä oma järjestelmänsä, joka on koskenut talviaikaista pysäköintiä. Kuopion kaupungin asiakkuuspäällikkö Mika Eskelinen kertoo, että nyt Nilsiässä on hyvä ajankohta siirtyä samaan ympärivuotiseen käytäntöön Kuopion kanssa.

Eskelisen mukaan tavalliselle kansalaiselle muutoksella ei pitäisi olla juurikaan vaikutusta.

- Pitää vain huomioida liikennemerkit. P-lupapaikat tarkoittavat kaupungin työntekijöiden lupaa ja erikseen on merkitty asiakaspaikat, jotka ovat pääsääntöisesti kolmen tunnin paikkoja, Eskelinen kertoo.

Ilta-aikaan vapaata

Nyt Nilsiässä käyttöön otettu pysäköintilupajärjestelmä on herättänyt ihmetystä erityisesti kaupungin kiinteistöjen iltakäyttäjissä. Mika Eskelinen kuitenkin muistuttaa, että illalla on vapaampaa.

- Ilta-aikaan tätä käytäntöä ei ole olemassa eli kansalaisopiston ja koulujen iltakäyttäjien ei tarvitse huomioida näitä kylttejä. Kello kuudentoista jälkeen on pysäköinti vapaata, Eskelinen muistuttaa.

- Pyrimme rauhoittamaan myös yökäyttöä. Talviaikaan kunnossapito onnistuu, kun pysäköintipaikkoja ei käytetä ympäri vuorokauden, perustelee Eskelinen.

Myös päivän aikana tapahtuva pitkäaikaisempi asioiminen onnistuu tarvittaessa erillisellä päiväluvalla.

- Lähes jokaisessa kiinteistössä on vastaava henkilö, joka voi myöntää päivälupia yhden päivän käyttöä varten.

Kuopion käytäntö myös uusiin liitoskuntiin

Kuopion kaupungin pysäköintimalli on käytössä koko kaupungin alueella liitoskunnat mukaan luettuna. Tulevissa kuntaliitoksissa käytäntö siirtyy uusiin liittyjiin.

- Kyllä tämä koskee kaikkia. Lähtökohta on tasapuolisuus, Eskelinen sanoo.

Kasvava kaupunki lisää myös pysäköinninvalvojien työmaata.

- Koko valvonta-alue on laaja ja valvojat kiertävät alueet tilanteen mukaan ja myös pyynnöstä, Eskelinen kertoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, että P-lupamerkissä pääsääntö on ohjeiden noudattamisessa.

- Merkin tehtävänä on antaa tietoja, miten tulee käyttäytyä. Pysäköintivirhemaksu tulee, kun auto on väärin pysäköity vastoin yleisiä ehtoja ja ohjeita. Siinä mielessä ei varmaan turhaa sakkoa tule kenellekään.

Korkein hallinto-oikeus on kumonnut Talvivaara Sotkamolle uraanin tuottamiseen maaliskuun alussa 2012 annetun luvan ja paluttanut sen valtioneuvoston uudelleen käsiteltäväksi.

Valtioneuvoston myöntämästä luvasta valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen seitsemän yksityishenkilöä ja Suomen Luonnonsuojeluliitto.

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan valtioneuvoston lupapäätöksen jälkeen Talvivaara Sotkamon toiminnassa on tapahtunut useita muutoksia. KHOn mukaan yhtiön taloudellinen tilanne on useasta eri syystä johtuen huonontunut. Oikeus on saanut yhtiön talodellisesta asemasta olennaista uutta tietoa muun muasa yhtiön marraskuussa julkaisemasta osavuosikatsauksesta. Sen jälkeen yhtiö on jättänyt Espoon käräjäoikeudelle hakemuksen yrityssaneerausmenettelyn aloittamisesta.

KHO:n mukaan ennen uraanin tuottamisen lupa-asian ratkaisemista valtioneuvoston tulee arvioida asiakirjoista saatava selvitys uudelleen. Lisäksi hallituksen tulee hankkia tarvittaessa lisäselvityksiä toiminnan taloudellisista ja turvallisuutta koskevista ydinenergialain mukaisista edellytyksistä.

Hallitus myönsi nyt kumotun luvan vuoden 2054 loppuun saakka. Talvivaara on suunnitellut tuottavansa uraania nikkelintuotannon sivutuotteena.

Talvivaara Sotkamo on Talvivaaran Kaivososakeyhtiön tytäryhtiö.

Ei toistaiseksi vaikutusta ympäristölupakäsittelyyn

Uraanierotuksen ympäristölupa on parhaillaan käsiteltävänä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Se yhdistettiin huhtikuussa 2012 käsiteltäväksi yhdessä koko kaivoksen ympäristöluvan päivityksen kanssa. Keväällä 2013 AVI muutti Talvivaaran ympäristölupaa vesienkäsittelyn osalta ja nämä muutokset sisältynevät myös varsinaiseen lupapäivitykseen.

Aluehallintovirastosta arvioidaan, että KHO:n päätös ei vaikuta lupakokonaisuuden aikatauluun. Täyttä varmuutta siitä ei kuitenkaan vielä ole, koska virastossa vasta tutustutaan KHO:n päätökseen ja sen perusteluihin, sanoo ympäristöneuvos Juhani Itkonen.

- Lähtökohta näissä on, että varsinaista prioriteettijärjestystä ei ole. On muistettava, että toiminta voidaan aloittaa vasta sitten, kun kaikki tarvittavat luvat ovat olemassa.  Voimme jatkaa yhdistettyä käsittelyä ilman, että hakemukset taas erotettaisiin toisistaan. Tämä tarkentuu, kunhan saamme päätöksen luettua tarkoin.

Talvivaara haki hakemusten erottamista keväällä 2013, mutta AVI ei siihen suostunut.

Ympäristöluvan päivityksen ja uraanierotuksen ympäristöluvan ratkaisu tammikuussa

Kaivoksen ympäristöluvan käsittely venyy tammikuulle aiemmin ilmoitetusta vuodenvaihteesta. Aluehallintovirasto on joutunut odottamaan yhtiöltä muun muassa selvitystä sakka-asioista, jotta se pääsee ratkaisun tekemään.

- Katsotaan nyt, milloin se saadaan. Joka tapauksessa lupakäsittelyssä on niin paljon kirjoittamista, että ollaan pitkällä tammikuussa, ennen kuin se on saatu päätökseen.

Aluehallintovirastossa lupaharkinataan kytkettiin myös yhtiön hakema jatkoaika säilyttää vettä kipsisakka-altaasa yli vuodenvaihteen osittain aina elokuulle saakka. Sen ratkaisu pyritään tekemään ennen joulua.

- Siihenkin odotetaan vielä joitain selvityksiä yhtiöltä, mutta jos ne saadaan lähiaikoina, asia voidaan ratkaista aika pian.

Ratkaisu on yhtiölle tärkeä, koska vesien laillinen varastointiaika kipsisakka-altaissa päättyy vuodenvaihteessa. Altaissa säilytetään edelleen useita miljoonia kuutioita vettä.

KHO:n päätöksellä ei vaikutusta talouteen

Talvivaaran mukaan korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä ei ole yhtiölle lyhyen ja keskipitkän aikavälin taloudellisia vaikutuksia. Yhtiö ei myöskään usko, että päätös vaikuttaa Talvivaaran Kaivososakeyhtiön juuri aloitettuun ja Talvivaara Sotkamo Oy:n mahdolliseen yrityssaneerausmenettelyyn.

– Yhtiön tavoitteena oli uraanin talteenoton asteittainen aloitus kesän ja syksyn 2014 aikana, mikäli kaikki tarvittavat luvat olisivat sen sallineet. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen seurauksena uraanituotannon aloitus todennäköisesti jonkin verran siirtyy, mutta vuoden 2014 taloudelliseen tulokseen tällä ei ole oleellista vaikutusta, kertoo toimitusjohtaja Pekka Perä yhtiön tiedotteessa.

– Keskitymme lähitulevaisuudessa taloudellisen tilanteemme vakauttamiseen ja tuotannon tehostamiseen ensisijaisesti päätuotteidemme nikkelin ja sinkin osalta.

Uutista muokattu: 11.05. Täsmenetty KHO:n perusteluja ja lisätty valittajat. 13:05. Lisätty aluehallintoviraston kommentit. 15.53. Lisätty Pekka Perän kommentti

Musiikkitalossa Helsingissä nuoret kapellimestaritoivot kouluttautuvat kapellimestari Atso Almilan johdolla. Almila hyppäsi tehtävään ja ylikapellimestari emeritus Leif Segerstamin saappaisiin tänä syksynä. Koulutus on osa Suomen musiikki-ihmeeksikin kutsuttua tarinaa.

- Musiikinaloilla on paljon osaamista ja tässä on takana monen vuosikymmenen työ. Sibelius-Akatemia ja musiikkioppilaitokset toimivat juuri sen mukaan minkälaista oppilasainesta ne saavat koulutettavaksi, Sibelius-Akatemian kapellimestariluokan vetäjä Atso Almila toteaa.

Musiikin opiskelu alkaa varhain

Jo lapsena alkava musiikin opiskelu sisältää sitkeää harjoittelua, joskus väsymistä ja turhautumista, suorittamista, kokeita ja kilpailua kuin urheilussa ikään. Toisaalta se on  myös yksin ja yhteissoiton tai -laulamisen tuomaa iloa ja onnea.

- Musisoimisen täytyy olla yhteistä. Se on pitkä tie ja sen takia esimerkiksi monet kapellimestarit ovat hyvin vanhoja, kunnes he todella löytävät sen tilan, jossa muusikotkin pystyvät rentoutumaan, pohtii Jutta Seppinen, yksi kymmenestä Sibelius-Akatemian kapellimestarikoulutettavasta.

Musiikki ammattina vaatii myös sitoutumista. Moni lahjakas, nuori muusikonalku saattaa lopulta valita toisen alan, jossa rahaa tienaa ehkä vähemmälläkin vaivalla. Musiikki on intohimoala.

Musiikinalat monipuolistuvat

Alan ammattilaiset eri puolilla maata ovat pohtineet tänä syksynä musiikkikoulutuksen tilannetta. Soitinten opiskeluun musiikkiopistoihin on edelleen kova tunku, varsinkin kasvukeskuksissa, joissa musiikkiopistoihin voidaan ottaa vain noin puolet halukkaista.

Musiikinalat myös monipuolistuvat, koska musiikkia ja sen tekijöitä tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän myös uusilla aloilla, esimerkiksi elokuvissa ja pelimaailmassa.

- Meidän täytyy olla hyvin paljon monipuolisempia siinä, että lapset saisivat sellaisia vinkkejä, että minne suuntaan sitä muusikkoutta ja musiikkiammattiaan sitten voisi kehittää, jos sellainen on näköpiirissä, pohtii Keski-Helsingin musiikkiopiston rehtori Petri Aarnio.

Orkesterit ja oppilaitokset ovat jatkuvasti varpaillaan

Klassisen musiikin vankkaa asemaa rahoituksessa muihin musiikinlajeihin nähden on myös arvosteltu. Tosiasiassa taloussuhdanteiden vaihtelut ovat pitäneet kaiken musiikin, niin kuin muidenkin kulttuurialojen ihmisiä varpaillaan jo vuosia.

- Koko Suomen sinfoniaorkesterilaitos pyörii yhden formulakuskin palkalla, suhdeluvut ovat tällaisia. Syksystä toiseen eletään kuristusotteessa, orkesterit ja oppilaitokset pelkäävät tulevaisuutensa puolesta. Maailma on mennyt vähän tällaiseksi neliväri-kiiltomainos-tyyppiseksi, ikävä kyllä, meidänkin alalla, kapellimestari Atso Almila summaa.

Oppilaat juhlivat tänään itsenäisyyspäivää kouluissa monin eri tavoin. Koulussa valitaan järjestetäänkö aiheeseen liittyvä aamunavaus, yhteinen lipunnosto, sankarihaudoilla käynti tai jopa pukujuhlat itsenäisyyden kunniaksi. Usein kouluilla on omia perinteitä, kuinka itsenäisyyspäivää juhlistetaan.

Opetushallitus ei ole antanut itsenäisyyspäivän viettämiseen viime vuosina erityisiä suosituksia.

- Koulut saavat itse vapaasti päättää, kuinka itsenäisyyspäivä huomioidaan, kertoo Opetushallituksen opetusneuvos Kristina Kaihari.

Kaiharin mielestä itsenäisyyspäivän huomioiminen kouluissa on kuitenkin olennaista.

- Itsenäisyyspäivä on myös tärkeä osa suomalaista traditiota. Itsenäisen Suomen historian tunteminen on merkittävää Suomen kansakunnan kehityksen ja tulevaisuuden ymmärtämisen kannalta.

Ymmärrys itsenäisyydestä kasvaa iän mukana

Varkaudessa 200 esikoululaista on saanut kirjallisen kutsun kaupungin johdolta itsenäisyyspäivän viettoon. Kaikki kaupungin eskarilaiset pääsevät juhlimaan itsenäisyyttä puvut päällä aivan kuin vanhempi juhlakansa linnan juhlissa.

Jo kolmatta vuotta järjestettävän hienon itsenäisyyspäivän juhlan tarkoitus on selventää lapsille, mitä itsenäisyydellä oikein tarkoitetaan.

- Juhlan ajatuksena on, että itsenäisyyden merkitys tulee tutuksi aivan lapsuudesta saakka. Asiaan osalliset ihmiset ovat katoamassa ja on tärkeää, että itsenäisyydestä opetetaan jo varhaisessa vaiheessa, Varkauden kaupungin varhaiskasvatuspäällikkö Anne Kumpulainen kertoo.

Lapsen ikäkausi huomioidaan itsenäisyyden opetuksessa. Pienimmille koululaisille ensimmäisiä asioita ovat itsenäisyyden tunnuksena oleva lippu, jota lapset värittelevät koulussa.

- Opettajilla on vankka ammattitaito suunnitella pedagogisia ohjelmistoja. Usein juhliin kutsutaan esimerkiksi veteraaneja, ja 8. luokkalaisia kehotetaan haastattelemaan sodan aikaan eläneitä sukupolvia, jotta oppilaat kuulisivat suvun kokemusta ja saisivat perimätietoa asiasta, opetusneuvos Kristina Kaihari selventää.

Kerran vuodessa hyvä pysähtyä pohtimaan itsenäisyyttä

Kuopion Pitkälahden koulun rehtorin Veikko Tiihosen mielestä itsenäisyyspäivä on hyvä ajankohta pohtia, mitä itsenäisyys oikein merkitsee.

- On hirveän tärkeää pysähtyä kerran vuodessa miettimään itsenäisyyttä. Nykyään itsenäisyyspäivän juhlaa vietetään monin eri tavoin ja se on saanut hyvinkin juhlallisia muotoja, kertoo neljäkymmentä vuotta koulumaailmaa nähnyt Tiihonen.

Keiteleellä koko kunnan perinteistä itsenäisyyspäivän juhlaa vietetään jo aattona. Juhla järjestetään yhdistettynä nyt ensimmäistä kertaa isossa mittakaavassa useiden tahojen yhteistyönä ja sinne on kutsuttu niin koululaiset, veteraanit kuin kaikki kuntalaiset.

- Luontainen yhteys esimerkiksi veteraaneihin muuttuu vähitellen hankalammaksi, jolloin kuntien ja koulujen itsenäisyyspäivän juhlat tulevat saamaan erilaisia elementtejä rinnalleen, Nilakan yhteiskoulun rehtori Ville Ahonen sanoo.

Vaikka yhtä mittavia juhlia ei kaikissa kouluissa tänä vuonna järjestetä, siintää mielessä neljän vuoden päästä saavutettava tasaluku. Tällöin myös valtiovalta ohjeistaa kouluja itsenäisyyspäivän viettoon.

- Vuonna 2017 on varmasti tulossa isot rytinät, kun Suomi täyttää sata vuotta, Kangaslammin koulun rehtori Petri Tikanmäki maalailee.

Lähes puolessa Pohjois-Savon kunnista vanhuksilla on liian vähän hoitajia laitoksissa, jotka tarjoavat ympärivuorokautista hoitoa. Asia ilmenee valtakunnallisesta selvityksestä, jonka ovat tehneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira.

Tilanne oli sama sekä julkisella että yksityisellä puolella. Monissa tapauksissa suunnitellun ja toteutuneen henkilöstömäärän välillä oli iso ero. Toisin sanoen työntekijöiden ja vanhusten lukumäärän suhdeluku antoi laitosten tilanteesta paremman kuvan kuin henkilöstömitoituksen laskeminen henkilöstön työtunteihin ja paikalla olleiden asiakkaiden määrään perustuen.

Selvityksessä oli mukana Pohjois-Savosta 68 yksikköä, joissa vanhukset saavat ympärivuorokautista hoitoa. Lukuun sisältyvät palvelukeskusten eri osastot. Laitoksia oli kaikista muista Pohjois-Savon kunnista, paitsi Vieremältä.

"Suosituksen alittaminen ei ole ongelma"

Kuopiossa kyselyyn osallistui 24 yksikköä, joista kuudessa oli liian vähän hoitajia. Ylä-Savon SOTEN alueen kahdeksasta yksiköstä kolmessa oli hoitajia suositusta vähemmän. Suosituksen alittavat laitokset ovat Iisalmessa, Kiuruvedellä ja Sonkajärvellä. Lapinlahdella, Maaningalla ja Kaavilla oli kussakin yksi ja Pielavedellä kaksi laitosta, joissa oli tutkimusviikolla oli liian vähän hoitajia.

Leppävirran neljästä laitoksesta kaksi ei täyttänyt valtion suosituksia. Osassa tapauksia hoitajien vähyys johtui siitä, että sijaisia on vaikea saada sairastuneiden työntekijöiden tilalle. Monesti kyseessä oli kuitenkin normaali tilanne, kuten Leppävirran tapauksessa.

- Olemme aina olleet suositusten alarajoilla eikä ongelmia ole ollut. Suunniteltu mitoitus on 0,5 hoitajaa potilasta kohden eikä tästä jäädä kuin ihan vähän, Leppävirran hoivapalvelujohtaja Päivi Ahveninen kertoo.

Ahvenisen mukaan Leppävirran vanhuksista pidetään laitoksissa hyvää huolta.

- Muissa laatutekijöissä emme häviä muille. Vanhukset pääsevät ulkoilemaan päivittäin, hoitajien purnausta ei ole kuulunut ja omaiset ovat hyvin tyytyväisiä. Aiomme kysyä asiaa omaisilta kirjallisestikin, mutta suullinen palaute on ollut positiivista.

Henkilöstön määrä vaikuttaa hoidon laatuun

Sosiaali- ja terveysministeriössä työskentelevä sosiaalineuvos Päivi Voutilainen ei hyväksy Ahvenisen selityksiä. Hänen mukaansa valtion suositusta hoitajien määrästä ei pidä alittaa missään olosuhteissa.

- Puoli hoitajaa asiakasta kohden ei ole tuulesta temmattu luku. Sitä on asiantuntijavoimin pohdittu hyvin tarkkaan. Henkilöstön määrällä ja erityisesti osaamisella on vaikutusta hoidon laatuun. Tästä on paljon tutkittua tietoa.

Voutilainen huomauttaa myös, että terveyskeskusten vuodeosastoilla vähimmäisvaatimus on 0,6–0,7 hoitajaa potilasta kohden. Leppävirran terveysasemalla oli tutkintaviikolla puoli hoitajaa potilasta kohden.

THL:n ja Valviran kysely liittyy viime heinäkuussa voimaan tulleeseen vanhuspalvelulakiin. Lakiin on kirjattu muun muassa suositus hoitajien määrästä. Lain toteutumisen seurantaa varten kysely uusitaan vuoden 2014 lopulla.

Jos tilanne ei muutu, lakiin tehdään täsmennyksiä.

- Olen itse kotoisin Leppävirralta ja luonnollisesti kiinnostunut ja jossakin määrin huolissani tilanteesta vanhassa kotikunnassani. Valviran edustajat ovat esittäneet, että tilannetta selvitetään niissä yksiköissä, joissa kyselyn perusteella on esimerkiksi vähimmäisrajan alittava henkilöstön määrä tai mahdollisia laatuongelmia, Voutilainen toteaa.

"Kyse tulkintavirheestä"

Pohjois-Savossa on yhdeksän kuntaa, joissa oli tutkimusviikolla valtion suosittelemaa määrää vähemmän hoitajia työtuntien perusteella laskettuna. Tutkituissa paikoissa hoitajien määrä vaihteli Nilsiän yksityisen palvelukeskuksen 0,39 hoitajasta vanhusta kohden Vesannon julkisen puolen tehostetun palveluasumisen laitoksen 1,48 hoitajaan per asiakas.

Attendon hoivapalveluiden Itä-Suomen aluejohtajan Anne Flinkin mukaan Nilsiässä sijaitsevan hoivakoti Iltatuulen luvut eivät voi pitää paikkaansa.

- Tässä on tullut kyselyn täyttäjälle tulkintavirhe. Hän on merkinnyt asiakkaiden määräksi 17 AVI:n lupahakemukseen merkityn määrän mukaan, vaikka sillä viikolla oli vain 15, ja perjantaina 16 potilasta paikalla. Lisäksi 0,39 on käytännössä mahdoton. Kolmivuorotöissä jo aamuvuorossa pitää olla kolme työntekijää.

Flink kritisoi myös kyselyn henkilöstömäärän laskentatapaa. Kyselyssä laitoksien toteutunut henkilöstömäärä on laskettu henkilöstön työtuntien ja paikalla olleiden vanhusten lukumäärän mukaan. Omissa laskelmissaan hoivalaitos suhteuttaa työntekijöiden lukumäärän asiakaspaikkoihin.

- Kolmivuorotyössä tulee työajan lyhennyksistä johtuen pakosti vähemmän työtunteja. Asiaa olisi pitänyt myös seurata kauemmin kuin viikon. Voihan olla, että sattuu huono tuuri ja on sairauslomia eikä sijaista saa. Tosin meillä ei kyse ollut siitä, vaan selvästä virheestä.

Monta tapaa laskea

Attendo on ottanut asiassa yhteyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen. Eikä Attendo ole kyselylomakkeen tulkintaongelmineen yksin. Monet muutkin hoivalaitokset ovat soitelleet huolestuneina tutkijoille. Sen vuoksi THL aikoo virheilmoitukset läpikäytyään julkaista oikaistut luvut verkkosivuillaan.

THL:n ikäihmisten palvelut -yksikön päällikkö Harriet Finne-Soveri myöntää, että henkilöstömitoitusta voi laskea monella eri tavalla ja kaikki antavat erilaisen tuloksen. Hänestä tärkeintä on, että kaikkiin laitoksiin sovelletaan samaa menetelmää. Tärkeää on myös se, kuinka suuri osa vanhuksia hoitavista on sairaanhoitajia ja lähihoitajia.

- Tässäkin tutkimuksessa asia on laskettu kolmella tavalla. Muualla maailmassa, kuten USA:ssa, henkilöstömitoitus lasketaan tuntien perusteella. Suomessakin tämä laskentatapa tulee olemaan käytössä jatkossa. Ymmärrän, että kun asiaa on laskettu vuosia tietyllä tavalla, laskentatavan muutos hämmentää.

Tiedot asiakkaiden määrästä ja henkilöstön työtunneista on saatu laitoksilta itseltään. Tutkijat käyvät läpi virheilmoitukset ja huhtikuussa valmistuvassa yhteenvedossa kaikki tiedot ovat varmasti paikkansapitäviä.

- Tietojen pitää olla silloin ehdottomasti oikein, koska poliitikot tekevät päätöksiä näiden tietojen pohjalta.

Ainoastaan Sonkajärvi saa harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta pohjoissavolaisista kunnista. Sonkajärven potti on 550 tuhatta euroa

Valtioneuvosto jakaa koko maahan 20 miljoonaa kaikkiaan 29 kunnalle.

Pohjois-Savosta korotusta anoivat Juankoski, Kaavi, Rautalampi, Sonkajärvi, Varkaus ja Vieremä, yhteensä anottu summa oli lähes 8 miljoonaa euroa.

Harkinnanvaraista valtion tukea voidaan jakaa kunnalle, jolla on poikkeuksellisia ja tilapäisiä talousongelmia. Monissa hakijakunnissa on ollut isoja yritysten irtisanomisia tai muita yllättäviä menoja.

Tälle vuodelle koko maasta avustusta haki 108 kuntaa yhteensä reilun 140 miljoonan edestä.

....