Kuopion torista on tulossa myös kala-apaja. Kuopiolainen ravintola-alan yrittäjä Veli Markkanen aikoo avata ensi kesänä torilla kalastuspisteen.

Noin kilon painoiset kirjolohet  aiotaan sijoittaa 4000 litran altaaseen torikannen alapuoliseen parkkihalliin. Torikanteen on tarkoitus porata reikä altaasta pilkkimistä varten. Kalastus tapahtuisi putken kohdalta savolaismallisesta soutuveneestä.

Asiasta on jo sovittu tilan omistavan Kuopion Pysäköinti Oy:n kanssa. Lopullisesti päätöksen tekee kaupunkirakennelautakunta keskiviikkona 11. joulukuuta.

Kala-apajan puuhaaja Veli Markkanen pyörittää Kuopion torilla olevaa ravintola Mualiman Napaa, joka on auki keväästä syksyyn. Sen toimintaan hän anoo jatkolupaa kymmeneksi vuodeksi.

Talvivaaran kaivoksen velvoitetarkkailua pitää laajentaa Nilsiän Syvärille ja Vuotjärvelle, Kallaveden Jännevirralle ja aina Pohjois-Kallavedelle saakka, katsoo Kuopion ympäristö- ja rakennuslautakunta. Jänneniemellä on Kuopion kaupungin päävedenottamo, joka käyttää rantaimeytettyä tekopohjavettä. Kaivoksen päästöillä saattaa näin ollen vaikutusta vedenhankintaan käytettävän veden laatuun, rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa.

Se vaatii myös, että kaivoksen vaikutusten tarkkailusta on huolehdittava myös poikkeustilanteissa seisokkien ja mahdollisen kaivoksen alasajon aikana. Toiminnanharjoittajan on vastattava myös jo aiheutuneiden vahinkojen jälkihoidosta ja mahdollisista seurauksista, lautakunta vaatii.

Kuopion Puijon urheilualue paranee lähivuosina, jos ideointi ja rahoitus etenevät. Alueelle voi tulla esimerkiksi liikuntatiloja, uusi hissi ja  rakennuksia.

Kaupunki aikoo päivittää urheilu- ja liikuntapuistoalueen yleissuunnitelman. Kaupunki on hakenut Euroopan aluekehitysrahastolta tukea suunnittelutyöhön.

Jos rahoitus järjestyy kaupungin ajatuksena on palkata konsultti  suunnittelutyöhön ensi vuodeksi. Puijon urheilualueen nykyinen yleissuunnitelma on vuodelta 1991.  

Tavoitteena on selvittää esimerkiksi uuden, urheilijoita ja matkailijoita palvelevan hissiyhteyden rakentaminen Puijon mäkimontusta tornille.

- Suunnitelmissa on miettiä mihin kohti hissi rakennettaisiin. Uusi hissi palvelisi urheilijoiden lisäksi myös matkailijoita, kertoo suunnitteluinsinööri Paula Pakarinen.

Uudisrakennukset palvelisivat useita urheiluseuroja

Puijon urheilualueelle saattaa tulla myös uusia rakennuksia. Niitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi maailman cupin mäkikisoissa ja muissa talvikilpailuissa. Muulloin tilat palvelisivat paikallisia urheiluseuroja.

Kaupunki aikoo kysyä myös seurojen mielipiteitä millaista liikuntatilaa Puijolle pitäisi rakentaa. Uudistamisen tarkkoja kustannuksia ei vielä tiedetä.

Suunnitteluinsinööri Paula Pakarisen mukaan kyseessä on iso kokonaisuus, mutta mahdollinen rakentaminen jää nähtäväksi tulevaisuudessa. Pakarinen toivoo, että Puijon urheilualueen maisema on muutaman vuoden päästä jo uudistunut nykyisestä.

Kuopion tiukka rahatilanne huomioiden lienee selvää, että ilman ulkopuolista rahoitusta Puijon kehittäminen jää helposti vain suunnitelmaksi paperilla.

Puijosta riittää Kuopiossa runsaasti mielipiteitä ja soraääniä kuuluu varmasti - tehdään alueella mitä tahansa.  

Joulun alla eduskunnassa päätetään lisärahan antamisesta muun muassa päihdeäitien hoitoon, veteraanien kuntoutukseen ja Joulupukin viemiselle Kiinaan. Liikenne haukkaa lisärahoista liki kolmasosan.

Hallitusryhmät vauhdittavat Espoon Länsimetron rahoitusratkaisuja. Hallituksen on päätettävä metroradan jatkamiseen tarvittavasta valtionosuudesta viimestään ensi kevään kehysriihessä. Valtion osuus kustannuksista on 30 prosenttia. Ennen kuin hallius hellittää kukkaronnyörejä on Espoon kaupungin päätettävä omasta rahoituksestaan.

Länsimetron nostaminen ykköshankkeeksi siirtää tuonnemmaksi muita valtion rahoituista odottavia isoja hankkeita kuten Tampereen pikaraitiotietä  ja pääkaupunkiseudun Pisara-rataa.

Liikennehankkeisiin on tulossa lähes 10 miljoonan euron lisäys. Lisäeuroja saavat elinkeinoelämälle tärkeät hankkeet kuten Pietarsaaren satamatien kunnostus ja Hanko-Hyvinkää rataosuuden sähköistyksen suunnittelu.

Varkauden ja Savonlinnan lentoliikenteeseen tulee 700 000 euron lisäys ja pohjoisen matkailuliikenteelle, erityisesti Enontekiön lentoliikenteelle 70 000 euroa.      

Joulupukkia viedään jälleen Kiinaan

Elinkeinoelämälle toivotaan piristystä sijoituksilla kansainvälisiin hankkeisiin. Lisäpanostuksilla haetaan kasvua etenkin Venäjältä ja Kiinasta. Esimerkiksi Joulupukkisäätiö saa rahoitusta markkinointiponnistuksiin Shanghaissa.300 000 euroa

Elinkeinoelämän lisäksi lisärahoituksella pyritään auttamaan heikoimmassa asemassa olevia. Päivähoidon ja sosiaalialan henkilöstöpulaa helpotetaan lisäämällä yliopistollista koulutusta 3 miljoonalla eurolla. Veteraanien kuntoukseen on tulossa 2 miljoonan euron lisäys. Viime vuonna lisäys oli 9 miljoonaa euroa Suomen itsenäisyyden 95-vuotisjuhlapäätöksellä. Päihdeäitien hoitoon osoitetaan 1,5 miljoonaa euroa.

Hallitus leikkaa, eduskunta lisää

Lisäyksiä tehdään osin samoihin määrärahoihin kuin aiempinakin vuosina sillä hallitus leikkaa vuosi vuoden jälkeen eduskunnan pysyviksi tarkoittamia lisäyksiä pois omasta esityksestään. Esimerkiksi päihdeäitien hoidon rahoitus on jouduttu lisäämään budjettiin aina eduskunnassa vaikka rahoitukselle on pysyvä tarve.

Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasin (kok.) ja varapuheenjohtaja Kari Rajamäen (sd.) mukaan nyt tulisikin muuttaa käytäntöjä niin, että eduskunnassa tärkeänä pidetty rahoitus huomioitaisiin jo budjettiesitystä laadittaessa.

Raharaamit paukkuvat

Hallituspuolueiden sopima lisärahoitus ylittää sovitut raamit miljoonalla eurolla ja tästäkin joudutaan vielä neuvottelemaan hallituksen kanssa.

Vaikka valtiovarainvaliokunnassa budjettiin tehtävät muutokset ovat vain hitunen liki 54 miljardin euron talousarviosta niitä pidetään eduskunnassa tärkeinä. Kari Rajamäen mistään postimerkkien keräilyyn verrattavasta puuhastelusta ei ole kyse. Lisäyksillä ja lausumilla eduskunta antaa ministereille osviittaa siitä, mihin rahaa halutaan käytettävän. Lisäksi pienilläkin rahasummilla uskotaan olevan kokoaan suurempi vaikutus.

Eduskunta hyväksyy ensi vuoden budjetin valtiovarainvaliokunnan lisäyksillä täydennettynä joulun alla.   

Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle on kutsuttu lottia Pohjois-Savosta. Yksi heistä on Pirkko Naukkarinen Kuopiosta.

- Sehän oli hirveän yllättävä kutsu! Piti mennä naapurin rouvalle sanomaan, että onkohan tässä kyseessä jokin pila. Ensimmäisen päivän sai ihmetellä, että onko tämä nyt totta, ja että miksi juuri minä, sanoo Pirkko Naukkarinen.

Kun asia selvisi Naukkariselle, hän kertoi siitä heti lapsilleen.

- Aloin miettiä, että onko minulla vanhana ihmisenä mitään päälle pantavaa. Kun minulla on nyt tässä juhlakausi muutenkin, kun täytän ensi tiistaina 90-vuotta, niin on kahdet juhlat peräkkäin.

Itsenäisyyspäivän juhliminen presidentin kutsumana tuntuu juhlalliselta, vaikkei juhlaa tänä vuonna vietetä presidentinlinnassa Helsingissä, vaan Tampere-talolla.

-  Tietysti ajattelin, että olisihan se linnanjuhlissa ollut vielä ehkä mukavampaa mutta hyvä näinkin, Pirkko Naukkarinen sanoo.

Lotta-aika pysyy muistoissa

Pirkko Naukkarinen palveli lottana Suomen ollessa sodassa. Asemasodan aika oli hänen mukaansa tavallista.

-  Olen syntynyt vuonna 1923, niin en päässyt heti rintamaoloihin. Se oli vasta sodan loppuvaihe, kun jouduttiin sieltä lähtemään. Oli pommituksia ja koneet ja ampuivat silloin, kun peräännyttiin. Minähän olin siellä Karjalan kannaksella, entisen Suomen valtion rajalla kahdenlaisessa eri yksikössä.

Muistoina palveluksesta on ristit.

- Kuten risteissäkin näkyy, loppuajan olin ilmavoimien palveluksessa.

Itsenäisyys on tärkeää Suomelle

- Itsenäisyys on hirveän tärkeä asia, sanoo Pirkko Naukkarinen.

Jälkipolvi on viihtynyt asumassa ulkomailla, mutta Suomi on silti heillekin tärkeä.

- Tyttären poika asuu saksassa. Hänkin halusi Suomeen sotaväkeen. Mies oli sotaväessä töissä ja lapsenlapsista yksi upseerina armeijassa. Kyllä me olemme hyvin isänmaallinen suku

Nykyajan elämänmeno on Naukkarisen mielestä "hirmu kiireistä"

- Mihin se sitten johtaa loppujen lopuksi. Nuorista sanotaan kaikenlaista, mutta nyt vanhana olen huomannut, että kyllä he kuitenkin kunnioittavat vanhoja ihmisiä.

Koirien suojelussa on Suomessa parannettavaa. Sudet toisinaan vahingoittavat ja tappavat koiria varsinkin metsäisillä alueilla. Ylen Dokumenttiprojektin Hukkamies-elokuvasta tuttu RKTL:n tutkimusmestari Seppo Ronkainen on seurannut susilaumoja pitkään ja pannut siinä sivussa merkille koirahäkkien kirjavuuden.

-  Meitä koiranpitäjiä on monenlaisia. Voi olla pikku koppi, jossa ei ole lämmitystä ja koira voi liikkua viiden metrin riimussa. Olen jopa nähnyt, että on pantu pakastin kyljelleen ja siihen tehty rälläkällä reikä. Siinä on parin metrin riimu, missä koira pääsee ulos.

Toiset taas rakentavat eläimille hyvinkin hienot systeemit.

- Niillä on yhtä hyvät olot kuin ihmisillä. On tehty huone. On vedet siellä ja isot häkit, missä ne voivat liikkua, Ronkainen kertoo.

Mitä lähempänä susireviiriä koiria pidetään ulkona, sitä tärkeämpää on kotieläinten suojelu. Seppo Ronkaisen pääosin itse kuvaamassa Hukkamies-dokumenttielokuvassa hän kiertelee työnsä takia metsäisillä seuduilla, missä sudet liikkuvat. Kuvissa näkyy sudesta pahasti turpaansa saanut koira. Tämä koira oli häkissä talon pihassa.

 - Häkki on koiraverkosta tehty, muttei riittävä. Huomattavasti parempia koiraverkkojakin on. Ihminen joka haluaa koiransa täysin turvata, tekee kunnon aitauksen eikä tällaista mahdollisuutta tule, Seppo Ronkainen kertoo.

Koiria tappanut Jonna oli häirikkö

Hukkamies-elokuva näyttää susien pannoitusten lisäksi myös häirikkösuden metsästystä. Jonna-susi häiriköi Itä-Suomessa vuosituhannen alussa. Se tappoi kaksi koiraa. Lauma oli erikoisen vaarallinen koirille.

- Seurantamme 30 susilaumasta Jonnan lauma on ainoana tappanut Suomessa koiria niin voimallisesti. Siinä oli poikkeuksellista, että sisarukset tekivät parisuhteen ja saivat kahdet pennut. Tällainen liitto ei yleensä kestä. Se ei ollut kiinteä lauma: uroksen mukana oli muutama pentu ja naaraan mukana muutama.

Kun koiria alkoi kuolla susien hampaisiin, määräsi viranomainen tapettavaksi lauman nuoria susia. Sudet kuitenkin jatkoivat koirien tappoa, joten ministeriö antoi luvan lopettaa Jonnan. Jahti allkoi ja Jonna lähti pakosalle.

Kahdeksantena päivänä Jonna pakeni metsästäjiä Kuhmon keskustaan. Se oli nälkäinen ja kävi häkissä olleen koiran kimppuun. Häkki ei riittänyt suojaamaan sitä täysin.

Yhdeksäntenä jahtipäivänä koirien tappaja sai surmansa.

Häirikkösuden maine annetaan myös aiheetta

Lehdistössä syntyy tarinoita häirikkösusista toisaalta myös kevyin perustein, kun susi vain näyttäytyy ihmisille toistuvasti.

- Kun nuori susi lähtee laumasta etsimään omaa aluetta, sillä on pallo hukassa. Vaeltaessaan se menee pihojen läheltä ja yli. Se näyttäytyy ihmisille ja voi olla viikon ihmisasutuksen lähellä. Se on varmasti peloissaan. Siitä tulee monesti lehdistössä häirikkösusi.

Seppo Ronkainen kertoo tapauksen, jossa susi sai häirikön maineen.

- Vieremältä lähti nuori susi ja se ajautui kohti Kouvolaa, missä se lopetettiin. Pitkin matkaa siitä tuli havaintoja ja se oli aina ”häirikkösusi”, vaikka toinen oli peloissaan ja etsimässä reviirialuettaan. Monesti on niin, että kun naaras löytää alueen ja rupeaa merkkaamaan reviiriä, niin siihen tulee uros. Sen jälkeen sudet tietävät tasan tarkkaan alueensa eikä niitä enää nähdä. Ja sitten tulevat pennut.

Suden reviirinvartiointi on tiukkaa, kun naaras ja uros tutustuvat toisiinsa "kihlajaisaikaan".

-  Jos reviirialueella on silloin koira,  se poistetaan kilpailijana. Kun lauma syntyy, koiran tappoja ei yleensä ole, mutta joissakin tapauksissa ja laumoissa se jatkuu. Jonna-suden tapauksessa se jatkui, Seppo Ronkainen kertoo.

KalPa pelasi ottelun käytännössä kolmella hyökkäysketjulla. Ottelun alla mätkähti Janne Kolehmaiselle kahden ottelun pelikielto Pelicans-ottelussa sattuneesta Timo Pärssisen telomisesta. Lauantaina kokoonpanosta tipahti vielä puolustaja Antti Halonen, jonka oli tarkoitus pelata neloskentän hyökkääjänä.

Sairastupa on täynnä, reservit käytetty, eivätkä kilpipaidat saaneet kokoonpanoon kuin kymmenen hyökkääjää. KalPa jaksoi roikkua pelissä mukana kolmanteen erään saakka, jossa HIFK iski kolme maalia viiden minuutin aikana ja ratkaisi sillä pelin.

- Uskottiin, että kun tehdään kärsivällisesti työtä ja ollaan aktiivisia, välillä prässättiinkin vähän, että jossain vaiheessa saadaan vähän väliä kaveriin. Sitten sitä onneksi tuli, näki HIFK-kapteeni Ville Peltonen.

Edellistä hattutemppuaan Peltonen ei muistanut. Eikä myöskään halunnut nostaa suoritustaan.

- Meillä on ollut tässä ihan hyviä pelejä. Onnistumisia on tullut vähän ryppäissä eri jätkille. Hyvän yhteispelin, joukkueen pelin paranemisen myötä pääsee välillä yksilöt esiin, sanoi Peltonen. 

HIFK on nyt seitsemän ottelun voittoputkessa.

- Tiukkoja pelejä nämä ovat kaikki. Niin kuin tänäänkin. Ihan lopussa tuli vasta maaleja. Voitoista on hieno sitten nauttia, kun se tulee kovan työn jälkeen, sanoi Peltonen.

Kuopioon saapunut monikymmenpäinen HIFK-fanien joukko juhli pitkään ja äänekkäästi ottelun jälkeen hallin katsomossa.

- Hienosti ovat olleet fanit mukana vieraspeleissä. Vaikka oli tuossa alkukaudesta vaikeuksia, niin hyvin ollaan saatu tukea heiltä. Loistavat fanit meillä, iloitsi Peltonen.

KalPa ja HIFK kohtaavat toistamiseen heti tiistaina, silloin Helsingissä. Murskavoitto Kuopiossa ei saa Peltosen mukaan herättää joukkueessa liikaa tyytyväisyyden tunnetta.

- Tiedetään, että KalPa on vaarallinen. On nopea joukkue ja kääntää peliä nopeasti. Meidän täytyy edelleenkin puolustaa tiukasti ja jämäkästi ja lähteä myös itse nopeasti hyökkäämään, nuotitti Peltonen joukkueiden seuraavaa kohtaamista.

Kari Salmela, Kuopio

Kuopion vanha Männistön kirkko on siirtynyt katolisen seurakunnan käyttöön. Rakennus on nimetty Pyhän Joosefin kappeliksi.

Ensimmäinen katolinen messu on sunnuntaina 8. joulukuuta kello 17. Ensimmäinen viralllinen messu on vuorossa myöhemmin, kun piispa vihkii tilan ja nimeksi tulee Pyhän Joosefin kirkko.

Entinen luterilainen kirkko käy katolisen seurakunnan käyttöön melko pienin muutoksin. Toistaiseksi muutoksia ei ole tehty, mutta ne tehdään arviolta vuonna 2014. Alttaria suurennetaan, saliin tehdään polvistumispenkit ja pappila mahdollisesti remontoidaan asuttavaksi 1–2 papille.

Julkisivua ei näillä näkymin muuteta, kertoo vt. kirkkoherra, isä Francisco Garcia.

- Ulkopuoli pysyy nykyisenlaisena, koska se on hyvässä kunnossa Tärkeä on muuttaa kirkko sisäpuolelta.

Joku nimettömänä pysyvä henkilö on auttanut seurakuntaa taloudellisesti.  Tämä mahdollistaa kirkon uudistuksen.

- En tiedä kuka tämä henkilö on, kertoo Francisco Garcia.

Katolisen seurakunnan messua vietetään kappelissa kahdesti kuukaudessa.

- Kuopiossa meillä on paljon ihmisiä, jotka osallistuvat messuun. Eivät kaikki 150 tule messuun, mutta se on suuri ryhmä.

Francisco Garcia kertoo, että piispan toive on myös, että Kuopioon perustetaan oma katolinen seurakunta, mutta se edellyttää kirkon remonttia. Vielä tällä hetkellä Kuopio on osa Pyhän Olavin seurakuntaa, jonka keskus on Kuopiossa.

Pyhän Olavin alueella on 1 470 seurakuntalaista, joista Jyväskylässä 310 ja Kuopiossa 160 jäsentä. Seurakuntalaisia on myös esimerkiksi Varkaudessa ja Joensuussa.

Katolinen messu poikkeaa luterilaisesta

Katolisessa messussa ensimmäinen osa on liturginen, missä luetaan kaksi lukukappaletta, joiden välillä on yksi psalmi. Myös evankeliumi luetaan.

Sen jälkeen on vuorossa saarna ja sitten  esirukoukset, joissa seurakunta rukoilee paavin, piiispojen, pappien ja koko maailman puolesta.

Toinen osa liturgia on eukaristinen, jossa pyhitetään leipä ja viini Jeesuksen ruumiiksi ja vereksi. Sen jälkeen tarjoillaan ehtoollinen ja lopuksi on vielä siunaus.

Yhteiskäyttöä kirkkotilaan

Pyhän Olavin seurakunnalle on esitetty toiveita, että kirkkoa voisivat käyttää myös muut kuin katolisen seurakunnan jäsenet. Asiasta ei ole vielä päätetty, koska se vaatii piispan vahvistuksen. Seurakunta suhtautuu asiaan kuitenkin jo nyt myönteisesti. Kirkossa voidaan siis mahdollisesti viettää eri kirkkokuntien häitä ja ristiäisiä sekä järjestää konsertteja.

Kuopion Niiralaan jättimäistä matkailuhanketta suunnitellut yhtiö vaatii alueen vaihtoehtoisia suunnitelmia kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi.

Areena-matkailuhankkeessa mukana oleva Lapland Hotels -yhtiön toimitusjohtaja Pertti Yliniemi haluaa kaupungin ottavan kaksi kilpailevaa hanketta avoimesti vertailuun, jotta valtuusto voi päättää kumpi niistä on Kuopion kaupungin kannalta parempi. Kuopio aikoo tehdä hankkeessa esisopimuksen rakennusyhtiö YIT:n kanssa.

Yliniemi ihmettelee Kuopion menettelytapaa, koska kaupunki on teettänyt Areena-hankkeella erilaisia selvitystöitä neljän vuoden ajan. YIT:n vetämästä hankkeesta tieto tuli kuukausi sitten.

- Hanketta oli valmisteltu neljän vuoden ajan Kuopion kaupungin kanssa yhteistyössä ja virkamiesten kaikki esittämät selvitystyöt on tehty kuten on pyydetty, hankkeeseen on saatu sekä rakennuttaja että rahoitus. Yhteistyössä on tehty kaupungille sopivat suunnitelmat, joka on taloudellinenkin kysymys, summaa Yliniemi.

Yliniemi pitää Kuopion menettelytapaa outona ja haluaa että molemmat hankkeet otetaan esille avoimesti jolloin kaupunginvaltuustolla on mahdollisuus päättää siitä, kumpi niistä on Kuopion kannalta parempi.

-  Tässä on sanottava kun olen matkailualan ihmisiä, että tämä on Suomen suurin matkailuhanke mitä on vireillä. Ei millään muulla kaupungilla olisi ollut varaa sanoa tällaiselle hankkeelle että ei kiitos.

Jäähallin kunnostus samassa hankkeessa olisi mahdollista

Yliniemen mukaan Kuopion kannattaisi miettiä kokonaisinvestoinnin määrää, työpaikkoja sekä matkailun vetovoimaa. Hän haluaa Kuopion kaupunginvaltuustolta selkeän kannan myös siihen, onko menettelytapa ja arvomaailma ollut oikea.

- Konsepti kun viritellään kaupungille niin sitten ilmoitettiin kuukausi sitten, että tässä onkin toinen hanke. Kyllä tämä kuulostaa kummalliselta yhteistyöltä yritysten kanssa, että tehdään hanketta yhteistyössä eteenpäin, kaikki mitä kaupunki vaatii ja sitten vaikkei ole kerrottu että tässä olisi mitään kilpailua, kerrotaan että tämä olisi mennyt jollekin toiselle, ihmettelee Yliniemi.

- Toivoisin että asia vietäisiin kaupunginvaltuustoon ja tutkittaisiin perusteellisesti missä mennään ja miten asiassa on edetty, onko ratkaisu ollut kohtuullinen ja kuka sen on tehnyt ja millä tasolla.  Se olisi minusta vähintäänkin kohtuullista, sanoo Yliniemi.

Kuopion Niiralaan suunniteltu Areena-hanke sisältäisi kylpylähotellin, messutilat ja uimahallin sekä 300 asuntoa.

Jäähalli ei kuulu hankkeeseen, mutta Yliniemen mukaan se ei olisi kynnyskysymys koska se olisi siihen liitettävissä tarvittaessa. Ensimmäisen vaiheen rakentamiseen Areena-hanke on saanut sijoittajilta 60 miljoonaa euroa uimahallin ja asuntojen rakentamiseen.

Vieremän kunta valmistautuu korjaamaan koulukeskustaan lähivuosien aikana useilla miljoonilla euroilla.

Laajamittaisista sisäilmaongelmista kärsivästä koulukeskuksesta on uusittava talotekniikkaa ja vaurioituneita rakenteita. Hanke on kiireellinen, koska sisäilma on aiheuttanut sairastelua. Tiloja on jouduttu tyhjentämään ja oppilaita on sijoitettu väistötiloihin.

Kunta valmistelee korjaushankkeen rahoitushakemusta, jotta hanke saataisiin mukaan opetusministeriön koulujen valtionrahoitusohjelmaan. Hankkeen alustava kustannusarvio vuosille 2014 - 2016 on runsaat seitsemän miljoonaa euroa.

Tällä hetkellä käynnissä on hankesuunnitelmavaihe, jossa on kaksi päälinjaa. Toinen on vanhan rakennuksen korjaaminen. Toinen vaihtoehto on vanhojen tilojen osittainen korjaaminen, jolloin osa tarvittavista tiloista rakennettaisiin uudisrakennuksena.

Ylä-Savossa vaaditaan Talvivaaran vesistöpäästöihin liittyvän tarkkailun tiukentamista. Talvivaara on toimittanut viranomaisille esityksen kaivoksen tarkkailusuunnitelmaksi. Ylä-Savon sote-kuntayhtymä vaatii yhtiön esitykseen useita tarkennuksia ja tiukennuksia.

Toisin kuin Talvivaara esittää, Ylä-Savon sote-kuntayhtymän ympäristölautakunta laittaisi Vuoksen valuma-alueella talousvesikaivoja säännölliseen vuosittaiseen tarkkailuun. Lautakunnan mukaan vesistössä tarkkailua pitäisi lisätä laittamalla toinen tarkkailupiste Kiltuanjärvelle ja yksi piste Haajaistenjärvelle. Näytteitä pitäisi ottaa vähintään 12 kertaa vuodessa.

Laakajärvellä ja Kiltuanjärvellä pitäisi tehdä koekalastuksia ja kalojen metallipitoisuuksia pitäisi seurata vähintään kerran vuodessa. Esimerkiksi vesisammalten metallipitoisuuksia sote-yhtymä seuraisi Laakajoesta ja Nurmijoesta parin vuoden välein.

Lisäksi ympäristölautakunta esittää, että Talvivaarasta lähtevästä jätevedestä tehtäisiin kerran vuodessa ennalta ilmoittamaton analyysi.  Ympäristölautakunnan lausunto on maanantaina Sonkajärven kunnanhallituksen käsiteltävänä.

Kaavilla harkitaan palkankorotusta kunnanjohtajan pitämiseksi virassaan. Kunnanjohtaja Ari Sopanen on siirtymässä vuodenvaihteessa Iisalmen elinkeinojohtajaksi ja hänelle on jo myönnetty virkavapaa puoleksi vuodeksi.

Kaavin kunnanhallituksen puheenjohtaja Eino Miettinen (ps.) esittää, että Sopaselle myönnetään muutaman sadan euron palkankorotus, mikäli hän peruu virkavapaansa. Perusteluina ovat  Sopasen kasvanut vastuu elinkeinoasioissa sekä pitkäjänteisyyden saaminen kunnan johtamiseen. Korotuksen jälkeen palkka olisi 6 500 euroa kuukaudessa.

Kunnanhallitus käsittelee ehdotusta maanantai-iltana. Reilut kaksi vuotta Kaavia luotsannut Sopanen ei halua etukäteen ennakoida päätöstään, jos kunnanhallitus suostuu palkankorotukseen.

Iisalmessa on varauduttu siihen, että Sopanen aloittaisi uuden elinvoimayksikön johdossa tammikuun alussa.

Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF vahvisti maanantaina verkkosivuillaan, että Mestarien liiga käynnistyy elokuussa 2014.

Mukana on yhteensä 26 perustajaseuraa kuudesta eri liigasta. Suomesta Mestarien liigaan osallistuvat HIFK, JYP, KalPa, Kärpät, Tappara ja TPS.

Mestarien liigan kolme päätahoa ovat perustaneet osakeyhtiön, josta seurat omistavat 63 prosenttia. Kansallisilla liigoilla on 25 prosenttia osakkeista ja IIHF:llä vain 12 prosenttia.

Otteluohjelmassa on yhteensä 149 ottelua. Ensimmäinen maanosan mestari on selvillä helmikuussa 2015.

Yksityiskohdat pelijärjestelmästä, ohjelmasta, pudotuspeleistä ja lohkovaiheen arvonnasta julkistetaan myöhemmin.

Mestarien liigan perustajaseurat

ITÄVALTA (EBEL): Red Bull Salzburg, UPC Vienna Capitals.
TSHEKKI (Extraliga): Bili Tygri Liberec, Pardubice, Sparta Praha, Vitkovice Ostrava.
SUOMI (Liiga): HIFK, JYP, KalPa, Kärpät, Tappara, TPS.
SAKSA (DEL): Adler Mannheim, Eisbären Berlin, Ingolstadt, Krefeld Pinguine.
SVEITSI (NLA): Bern, Fribourg-Gottéron, ZSC Lions, Zug.
RUOTSI (SHL): Djurgården, Frölunda, Färjestad, HV71, Linköping, Luulaja.

Itä-Suomen yliopiston professori ja muusikko Antti Juvonen on tutkinut taito- ja taideaineiden opetusta ja tullut siihen tulokseen, että karaokella olisi annettavaa suorituskeskeiselle koulumaailmalle.

- Koulumaailman pitäisi oppia karaokesta, jossa esiinnytään ja saadaan kannustusta, vaikkei lauleta nuotilleen ja puhtaasti.

Esimerkiksi musiikkitunnilla olisi miellyttävämpää, jos jokainen uskaltaisi ja häntä kannustettaisiin.

- Taiteen opetuksen pitää olla hyvin hienotunteista. Arvosteleminen tai leimaaminen musikaaliseksi tai epämusikaaliseksi ja kuvataiteellisesti lahjakkaaksi tai lahjattomaksi voi tehdä tuhoa, Juvonen sanoo.

Tutkija ehdottaa, että musiikin, liikunnan ja kuvataiteen tavoitteet asetettaisiin kouluissa uusiksi.

- Nämä aineet voisivat olla hyvinvoinnin tuottamistunteja. Arvosteluasteikkoa ei olisi, vaan opiskelija arvioisi opettajan kanssa kehitystään suhteessa siihen, mistä on lähtenyt.

Kilpailullisuutta ei Juvosen mukaan tarvittaisi yleissivistävässä koulussa nykyisessä määrin.

- Taideaineissa ei tarvitse kehittää uusia lennoneita tai sibeliuksia, vaan saada ihmiset nauttimaan ja kehittää heistä harmonisia ja tasapainoisia ihmisiä.

Karaokessa ei aseteta rimaa ollenkaan

Antti Juvonen kehottaa tuomaan karaoken musiikkitunneille ja vähentämään laulu- ja soittokokeita.

- Karaoken harrastajat kehittyvät laulussa aivan selkeästi.  Ihmiset eivät arkipäivässä uskalla laulaa. Ilman harjoittelua puhtaus ja tarkkuus eivät kehity.

Koulussa karaokea voitaisiin laulaa vaikka videopelillä.

- Kun laulaa Singstaria tai vastaavaa, se näyttää kuinka puhtaasti ihminen laulaa, mikä kehittää laulutaitoa.

Myös liikunta ja kuvis kohti elämyksiä

Koululiikunnassa mitataan usein taitoja ja aikoja valvovien silmien alla. Juvonen ehdottaa remonttia opetukseen.

- Ei mitattaisi sitä, kuinka korkealle pystyt vaikka hyppäämään. Liikuntatunneilla valitettavasti vieläkin laitetaan usein kaksi parasta pelaajaa valitsemaan joukkue. Pudokkaat voivat syrjäytyä, mikäli eivät saa onnistumisen tunnetta.

Antti Juvonen on kerännyt tutkimuksiinsa oppilaiden kokemuksia myös kuvataiteesta. Joskus kokemukset ovat ikäviä.

- Lapsi on mielestään piirtänyt hyvän muotokuvan, mutta opettaja tulee ja lisää siihen suun, vaikka siinä on jo suu, jota opettaja ei vain huomaa.

Uudistusehdotus voi johtaa vastustukseen

- Ideani voivat herättää opettajissa vastustusta. Ainakin keskustelua ne herättävät. Usein opettajat pitävät musiikin tunneilla laulu- ja soittokokeita, jotta oppilas voidaan arvostella.

Esimerkiksi laulu- ja soittokokeet voidaan lopettaa vain, jos luovutaan myös arvosanojen antamisesta.

Jos kilpailullisuutta poistetaan koulusta, huipppuyksilöt eivät Juvosen mukaan kärsi.

- Todella lahjakkaat nousevat esille tavalla tai toisella. Uusia sibeliuksia ja joonaskokkosia varmasti nousee.

Opetushallituksen ohjeita pitäisi muuttaa, jotta esimeriksi liikunnan opetus voisi muuttua. Nykyisten Opetushallituksen ohjeiden mukaan opettajan pitää arvioida oppilaiden taitoa juoksussa, hypyissä, heitoissa, voimistelussa, pallopeleissä, tanssissa, suunnistuksessa, luistelussa, hiihdossa ja uinnissa.

Antti Juvonen on taito- ja taideaineiden pedagogiikkaa tutkiva kasvastustieteen professori Itä-Suomen yliopistosta Savonlinnasta. Hän on myös harmonikan soittaja ja soitonopettaja.

Puruveden muikku on saanut Euroopan komission päätöksella nimisuojauksen.

Tähän mennessä Euroopan nimisuojauksen on saanut jo yli 1 200 tuotetta mutta Suomessa Puruveden muikku on vasta kymmenes nimisuojauksen saanut tuotemerkki. EU:n nimisuojajärjestelmän tarkoituksena on suojata elintarvikkeita ja maataloustuotteita vakiintuneen nimen väärinkäytöltä ja huokeammilta väärennöksiltä.

Nimisuojajärjestelmä on voimassa kaikissa EU:n jäsenmaissa, joten rekisteröity nimitys on suojattu koko yhteisön alueella.

Puruveden muikku on lisätty Euroopan komission asetuksella niiden tuotteiden joukkoon, joilla on suojattu maantieteellinen merkintä.

Nykyään Puruvedellä kalastaa noin 30 nuottakuntaa, joista 10-15 säännöllisesti.

Normet vähentää 50 työpaikkaa irtisanomisilla.

Normetin yt-neuvottelut ovat päättyneet. Ne koskivat toiminnan sopeuttamista alentuneeseen kaivos- ja tunnelilaitekysyntään.

Irtisanottavien henkilöiden määrä on pienempi kuin ennen yt-neuvotteluja arvioitiin. Yhtiön mukaan vähennyksistä voitiin tinkiä sisäisten järjestelyjen ansiosta.

Normet Group on iisalmelainen teknologiayritys, joka on erikoistunut tunnelilaitteisiin.

Kaksi ihmistä on pelastettu jäistä maanantaina iltapäivällä Kuopion Julkulassa.

Heikkoihin järven jäihin pudonneiden avunhuudot kuuluivat mantereelle ja pintapelastajat saivat jäihin vajonneen pariskunnan maihin.

Putoamispaikasta on manteereelle noin 300 metriä.

Pelastuslaitos painottaa, että järven jäille ei ole vielä menemistä, sillä jäät eivät kestä ihmisen painoa.   

Pohjois-Savon ambulanssipäivystyksen karsinta-aikeet ovat johtaneet ambulanssikapinaan osassa kuntia.

Rautavaara ja Rautalampi eivät hyväksy palvelutason alentamista. Ne haluavat pitää ympärivuorokautisen ambulanssipäivystyksen jatkossakin oman kunnan alueella. Niille ei riitä se, että ambulanssi päivystäisi oman kunnan alueella kello 8-20 ja muina aikoina naapurikunnassa.

Lisäksi Vieremä vastustaa mahdollista muutosta, jossa päiväambulanssin päivystysaikaa lyhennettäisiin nykyisestä 12 tunnista.

Syrjäseudut  pelkäävät potilasturvallisuuden vaarantuvan, jos niiden ambulanssipalvelua karsitaan.

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä ambulanssipäivystyksen keskittämistä perustellaan kustannussäästöillä.

Rautavaaralla ambulanssi on tähän saakka päivystänyt myös yön yli, mutta jatkossa sen sijoituspaikka iltakahdeksan ja aamukahdeksan välillä voi olla niinkin kaukana kuin Juankoskella, Sonkajärvellä tai Nilsiässä.Tämä pelottaa jo valmiiksi.

Hilja Vartiainen Rautavaaralta tuli miehensä kanssa käymään Rautavaaralla terveyskeskuksessa.

- Kenelle sattuu sellainen kohtaus kohdalle, että tarvitsee äkkiä ambulanssia, niin en tiedä mitä tapahtuu, Vartiainen sanoo.

Hilja Vartiainen on jo kerran joutunut odottamaan ambulanssia kolme tuntia, vaikka päivystysrinkiä ei vielä olekaan laajennettu.

Myös hänen miehensä  Yrjö on asiasta mietteissään:

- Täällä monelle vanhalle ja sairaaalle ihmiselle käy huonosti,  kun  joutuu odottamaan ambulanssia kauan.

Sairaanhoitopiirin talous paranisi, jos karsittaisiin

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri on järjestänyt Pohjois-Savon kuntiin ensihoidon palvelut vuoden 2013 alusta alkaen.

Ambulanssien varallaolotoiminta syrjäseuduilla on sairaanhoitopiirille haastavaa niin toiminnallisesti kuin taloudellisestikin.

Kuopion yliopistollisen sairaalaan ensihoitokeskus esittää, että yötoiminta niissä ambulansseissa, missä se on ollut vähäistä, liitetään naapurialueen ambulanssiin ja viereisen alueen yksikön lähtövalmius myös yöllä on välitön.

Kunnat haluavat säilyttää ambulanssipalvelut

Syrjäseuduilla puolestaan vastustetaan paikallisen ambulanssipäivystyksen vähentämistä ja vedotaan tasa-arvoon sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen.

Maaseutukuntien luottamusmiesjohto ja virkamiehet ovat ambulanssipäivystyksen keskittämissuunnitelmista käärmeissään.

Rautavaaran kunnanjohtaja Unto Murto sanoo asian suoraan.

 - Emme halua ambulanssityhjiötä tänne Rautavaaralle. Kunnalla on vastatoimenpiteinä myös kantelut ja valitukset.

Rautavaara vaatii, että saman riskialueluokan väestön tulee saada yhdenvertainen palvelu koko sairaanhoitopiirin alueella

- Yhdenvertainen palvelu pitää saada ensihoitopalvelujen järjestämistavasta riippumatta. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin tulee sopia yhtenäisistä käytännöistä reuna-alueiden ensihoitotehtävien hoitamisessa, Unto Murto vaatii.

Kuntien vastustuksen takia sairaanhoitopiiri on ottanut aikalisän vuonna 2014 toimeenpantavaksi aiottuun palvelutasopäätökseen. Sairaanhoitopiirin valtuusto veti maanantaina iltapäivällä pitkälle valmistellun suunnitelman takaisin jatkovalmisteluun.

- Palvelutasopäätökseen haluttiin vielä lisää perusteluja ja siihen ei oltu vielä kypsiä, että olisi palvelutasoa alennettu, sanoo johtajaylilääkäri Jorma Penttinen Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä.

Nyt asiaa valmistellaan uudelleen ja lasketaan yöaikaisen ambulanssipäivystyksen yksikkökustannuksia uudelleen. Uusia päätöksiä on odotettavissa ilmeisesti ensi kesäkuussa.

Tanssi on vienyt suomalaiset mukanaan, niin voisi ainakin päätellä television tanssiohjelmien tarjonnasta. Myös tanssinopettajiksi opiskelevat ovat huomanneet seikan ja ovat lajin suosioon tyytyväisiä.

- Kyllä suomalaiset ovat kiinnostuneita tanssista. He ovat innokkaita oppimaan tanssia, vaikka se ei ole niin verissä kuin joissain muissa maailman kolkissa, Savonia-ammattikorkeakoulussa tanssinopettajaksi opiskeleva Suvi Toivonen kertoo.

Toivonen tuottaa kahden muun opiskelijatoverinsa kanssa Teot-tapahtumaa, jossa esitetään toisen vuosikurssin opiskelijoiden tanssiteoksia baletista afrotanssiin.

Tanssinopettajaksi voi opiskella Kuopion lisäksi Turussa ja Oulussa. Monipuolinen työnkuva työllistää valmistuneita kuitenkin ympäri maata.

- Tilausta tanssinopettajille riittää, sillä tanssi on tällä hetkellä suosittu laji ja kiinnostus lisääntyy jatkuvasti, opiskelija Fox Marttinen sanoo.

Tanssinopiskelijan opinnot jakautuvat käytännön tanssitreeniin ja teoriaopintoihin.

- Teoriaopinnot ovat osittain opettamiseen liittyviä pedagogisia opintoja ja muita tanssiin kiinteästi liittyviä aiheita, kuten ihmisen anatomiaa, Marttinen selventää.

Tanssitaidetta arvostetaan ja vierastetaan

Tanssi voi olla ilmaisumuoto tai liikuntaa. Vaikka tanssi kiinnostaa, saattaa monilla olla silti ennakkoluuloinen suhde moniulotteiseen taidemuotoon.

- Kyllä tanssitaidetta arvostetaan, mutta tanssia kohtaan saatetaan olla vähän arkoja. Ei oikein tiedetä miten siihen tulisi suhtautua tai mitä mieltä tulisi olla, Toivonen pohtii.

Fox Marttisen teos Båga skär 7, länsiluode 7, selkeää yli 50, on kurkistus nykybalettiin. Koreografia hyödyntää baletin liikekieltä, mutta omintakeiseksi teoksen tekee sen pohjalla soiva Ylen merisää.

- Luin joskus uutisjutun siitä, että monille merisää tuo turvallisuuden tunteita ja lapsuuden muistoja. Ajattelin, että se on mielenkiintoinen ja epätyypillinen lähtökohta tanssiteoksen äänimaailmaksi.

Marttisen teosta ja yhtätoista muuta ryhmä- ja soolokoreografiaa pääsee katsomaan Teot-illoissa Kuopion Sotkulla tiistaista torstaihin. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Muutaman pelottavamman musiikkiteeman vuoksi alle 12-vuotiaiden suositellaan ottavan aikuisen mukaan näytöksiin.

- Kaikki ovat lämpimästä tervetulleita. Toivomme paikalle myös ihmisiä, jotka eivät ole ennen nähneet tanssia, Toivonen kannustaa.

Muun muassa Helsingin Puotilan Kappelissa vihkimiset alkavat kello 12 ja pareja vihitään puolen tunnin välein klo 18 asti.

Varkauden pääkirkossa vietetään yhteistä vihkijuhlaa keskiviikkona kello 18. Samanaikaisesti vihitään neljä pariskuntaa.

Rovaniemen pääkirkossa pareja vihitään kello 15-19.

Jos haluaa tulla vihityksi erikoisena päivänä kirkkoon, mukaan pitää ottaa esteettömyystodistus ja henkilöpaperit. Pyyntö avioliiton esteiden tutkinnasta on ollut tehtävä viimeistään 2.12.