Siilinjärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd.) uskoo, ettei Siilinjärveä voida pakottaa kuntaliitokseen kuopiolaisten äänillä.

Ylen saamien tietojen mukaan hallitus on kääntymässä sille kannalle, että valtio voisi liittää kaupunkiseutujen kunnat, jos alueen kansanäänestys niin päättää. Käytännössä isomman kunnan asukkaat voisivat jyrätä pikkukuntien mielipiteen.

Tuula Väätäinen arvioi, että jos pakkolliitosta yritetään viedä läpi eduskunnassa, se kaatuu perustuslakivaliokunnassa.

- En pidä millään tavalla kunnan itsemääräämisoikeuden kannalta hyvänä että naapurikunta, olisipa se kuka hyvänsä, voisi määritellä omalla enemmistöllään, mitä toisen kunnan täytyisi tehdä. Periaatteena se ei ole järkevä. Uskon että siitä käydään keskustelut. Uskon että se ei mene läpi perustuslakivaliokunnassa jos se sinne tulee, Väätäinen sanoo.

Kunnilla on vielä keinoja jäljellä

Jos perustuslakivaliokunta kuitenkin hyväksyy alueelliset kansanäänestykset, Siilinjärvellä ja muilla liitoksia vastustavilla kunnilla olisi vielä keinonsa, uskoo Väätäinen.

- Siitä tehtäisiin kunnallisvalitukset. On monta muutakin kuntaa jotka katsoisivat, että heidän itsemääräämisoikeuden yli kävellään.

Hallitus yrittää viedä eteenpäin sote- ja kuntauudistuksia vielä ennen joulua. Tällä viikolla hallitus aikoo Ylen tietojen mukaan päättää, miten kuntia voitaisiin pakkoliittää toisiinsa.

Kuopion pohjoispuolella sijaitseva Siilinjärvi haluaa olla itsenäinen kunta ja se katsoo voivansa siten parhaiten huolehtia kuntalaisten palveluista ja omista velvoitteistaan.

-  Kuntaliitoksen ei pidä heikentää palveluita ja siksi Siilinjärvi haluaa säilyttää palvelut vähintään entisellään. Nyt sellaista luottamusta (että palvelut säilyisivät liitoksessa) ei ole. Siksi Siilinjärvi haluaa jatkaa itsenäisenä, Väätäinen sanoo.

Matti Uusituvan työhuone Itä-Suomen yliopiston Canthia-rakennuksessa on kuin tutkijakammio konsanaan: täynnä selvityksiä, tutkimuksia ja muuta materiaalia. Ensi vuoden alussa mies jää kuitenkin vapaaherraksi.

- Tavallaan tuntuu ihan hyvälle, mutta myös haikealle. Olen ollut niin pitkään Kuopion yliopiston palveluksessa ja välillä myös KYSin ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin palveluksessa. Tämä tutkimus taas jota olen viime vuosina tehnyt, on edelleen vienyt mukanaan, mutta aika aikaa kutakin, toteaa Uusitupa.

Uusitupa on viimeksi hoitanut Itä-Suomen yliopiston ravitsemusgenomiikan ja -genetiikan professuuria vuodesta 2010 alkaen, sitä ennen hän oli silloisen Kuopion yliopiston rehtorina vuosina 2001–2009.

- Kyllähän tämä jossain määrin on poikkeuksellinen tilanne. Olin niin monta vuotta rehtorina ja kykenin silti säilyttämään kontaktin tutkimustyöhön ja pystyin omaa ryhmääni johtamaan. Itse asiassa 2000-luvun alussa meidän tutkimuksemme oli hyvin intensiivistä ja me olimme mukana Suomen Akatemian huippuyksikössä ihan tämän vuoden loppuun asti ja johdimme myös pohjoismaista ravitsemukseen ja elintarvikkeisiin liittyvää huippuyksikköä.

1500 kilometriä suksilla talvisin

Matti Uusitupa on yksi yliopiston siteeratuimpia tutkijoita kansainvälisesti. Hän on osoittanut, että aikuistyypin diabetes on ehkäistävissä aktiivisella liikunnalla ja terveellisellä ruokavaliolla. Uusitupa itse hiihtää vielä nytkin jopa 1500 kilometriä talvessa. Lisäksi hän sauvakävelee, pyöräilee ja on aloittanut jälleen myös juoksun.

- Suomalainen aikustyypin diabeteksen ehkäisytutkimus on tosiaan maailmalla tunnetuin suomalaistutkimus. Se on kerännyt siteerauksia valtavasti. Sitä paitsi se on tuottanut valtavasti tietoa geenien ja elämäntapojen vuorovaikutuksista. Pitkäaikaisseuranta osoittaa, että yli 10 vuoden jälkeenkin meidän koeryhmämme pärjää paremmin. Edelleen diabetesriski on 40 prosenttia pienempi. Jos tulos siirretään väestötasolle, se olisi aivan huikea saavutus.

Uusitupa muistuttaa, että liikunnan terveellisydestä alkoi tulla tietoa vasta 1970-luvulla. Nyt tietoa on jo aika lailla siitä, miten monipuolisesti liiikunta ja liikunnallinen elämäntapa ylläpitävät terveyttä, samoin kuin ravitsemuskin, josta tieto on myös hyvin karttunut.

"Suomen asema on tiedemailmassa jossain määrin heikentynyt"

Uusitupa on myös Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen.

- Voisi sanoa, että Suomen asema on tiedemailmassa jossain määrin heikentynyt, vaikka me olemmekin kovasti panostaneet tutikimukseen ja olemme rakentaneet erilaisia instrumentteja, joilla tutkimusta saadaan nousuun. Samanaikaisesti tutkimus maailmalla kehittyy niin nopeasti, että meillä suhteellinen osuus on jopa pienentynyt. Mutta samalla lailla on käynyt myös Ruotsissa!

Matti Uusitupa on luvannut toimia vielä jonkin vuoden emeritus-pohjalla auttamassa nuoria tieteentekijöitä.

- Kannattaa uskoa itseensä, pitää olla riittävästi itseluottamusta ja tutkimuksesta vastaavien johtajien perustehtävä puolestaan on luoda edellytykset sille, että meidän lahjakkaat nuoret tutkijat menestyvät sekä täällä Kuopiossa, Suomessa että kansainvälisestikin

Uusitupa ei aio enää asua eläköitymisensä jälkeen Kuopiossa, koska monet luottamustehtävät vaatisivat edelleen jatkuvaa matkustamista Helsinkiin. Hän aikoo muuttaa pääkaupunkiin ensi vuoden alkupuolella.

- Aito talvi täällä ja hienot hiihtomaastot, niitä varmaan jää kaipaamaan. Jos muutto pääkaupunkiseudulle osoittautuu mahdottomaksi, niin ainahan on paluumahdollisuus. Tie on tuttu sekä rautateitse, ilmateitse että omalla autolla, naurahtaa Uusitupa.

Iisalmen Kangaslammin ja Kivirannan alueilla hanasta voi tulla sameaa vettä. Syynä on vesijohdon rikkoutuminen Iisalmen Eteläntiellä. Sameus johtuu putkirikon aiheuttamasta virtaussuunnan muutoksesta ja painevaihtelusta verkostossa.

Verkoston korjaus ja huuhtelu on käynnissä alkuillasta. Puhdasta vettä saadaan vaurioalueen hanoista Iisalmen Veden mukaan taas tiistai-illasta alkaen.

Samea vesi ei ole Iisalmen Veden mukaan terveydelle haitallista, mutta sitä ei tule käyttää talousvetenä. Sameaa vettä tulee ensisijaisesti juoksuttaa kunnes se kirkastuu. Veden kirkastuttua vettä voi käyttää normaalisti.

Mikäli sameus ei poistu, Iisalmen Vesi pyytää asiakkaita ottamaan yhteyden vikapäivystykseen puhelinnumerossa 0400670455.

Kuopion lajittelukeskuksessa käy kuhina joulun alla, kun kymmenes Suomen joulutervehdyksistä lähtee eteenpäin Matkuksen kupeesta. Yhteensä neljän miljoonan joulutervehdyksen perille pääsemistä avustaa 150 kausiapulaista. Apulaiset avustavat joulupostin lajittelussa ja muutaman viikon mittaisissa pätkissä.

- Kausiapulaiset työskentelevät 23. päivään saakka. Ensi viikonloppuna täällä tehdään töitä vuorokauden ympäri, Kuopion postikeskuksen tuotantopäällikkö Marko Rautiainen kertoo.

Tehtävään yli 300 hakijaa

Pääsääntöisesti kausiapulaiset työskentelevät kuitenkin viisi tuntia päivässä, sillä työ on suhteellisen raskasta.

Toista vuotta jouluapulaisena työskentelevä kuopiolainen Veera Louhisuo on opiskelija, kuten useimmat kausityöläisistä.

- Yliopistossa on pitkä joululoma, niin siinä ehtii tehdä hyvin tällaisen työrupeaman. Olin täällä jo viime vuonna ja työ oli mukavaa ja sopivan itsenäistä, joten hain tänä vuonna uudestaan.

Kausiapulaiseksi halusi moni muukin, sillä hakjoita oli tänä vuonna yli 300.

Kuopion postikeskuksessa lajitellaan Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun postit. Koko valtakunnassa joulutervehdyksiä lähetetään noin 40 miljoonaa.

Ennätysmäärä paketteja

Tänä vuonna erityisesti postipakettien määrän uskotaan nousevan ennätyslukemiin. Edellisvuoteen verrattuna paketteja arvioidaan liikkuvan 10–15 prosenttia enemmän.

- Ihmisillä on vapaa-aika on vähissä ja he kokevat nettiostamisen vaivattomaksi. Pakettien määrä on noussut merkittävästi, tuotantopäällikkö Marko Rautiainen kertoo.

Joulupakettien ehkä tunnetuin lähtöpaikka Korvatunturi on sen sijaan joulutervehdysten lähettäjien suosiossa. Kaikkein eniten joulutervehdyksiä postitetaan nimittäin Joulupukille. Kaikille tuttu Joulupukki otti vastaan viime vuonna 550 000 kirjettä ympäri maailmaa.

Kuopiolaislähtöinen yhtye MIAU lähtee tavoittelemaan paikkaa Euroviisuista. Yhtyeen jäsenet Anu Kaukola, Henna Juvonen ja Susanna Tikkanen tutustuivat toisiinsa Kuopiossa musiikkiopintojen parissa. Ensimmäinen keikkakin heitettiin muutama vuosi sitten Kuopion Henrys pubissa.

- Eka keikka oli Rockcockin bändikisa 2010-2011 vuosien vaihteessa. Voittoa ei kisasta tullut, mutta tosi hyvää palautetta saatiin ja päätettiin innokkaasti jatkaa uraa, sanoo Siilinjärveltä kotoisin oleva laulaja-rumpali Anu Kaukola.

Kaukola vastaa sävellyksen ja sanoituksen osalta yhtyeen Uuden Musiikin Kilpailuun lähettämästä kappaleesta nimeltä God/Drug.

- Haluttiin kappaleessa yhdistää kahta tyylilajia. Siinä on rokkia ja elektrohenkisyyttä. Meidän mielestämme se onnistui mainiosti, toivottavasti myös yleisö tykkää.

"Se oli sellainen sattumankauppa"

Euroviisupaikkaa yhtye lähti tavoittelemaan ystävän suosituksesta.

- Se oli sellainen sattumankauppa. Meillä oli kappale valmiina ja ystävä soitti ja sanoi, että nyt olisi haku menossa, Anu Kaukola muistelee.

MIAU aikoo panostaa tulevaan kilpailuun huolella.

- Halutaan kuulostaa hyvälle, mutta myös panostaa visuaalisuuteen. Keskitytään vaatteisiin, kampauksiin ja koreografiaan ja kaikkeen mitä esitykseen liittyy musiikin lisäksi. Kilpailuun pääsy tuntuu huikealta, mutta samalla myöskin jännittää, mutta hyvällä tavalla.

MIAU julkaisee ensimmäisen albuminsa ensi keväänä.

Uuden Musiikin Kilpailu on kaikille musiikintekijöille avoin kilpailu, jossa etsitään Suomen parasta uutta biisiä. Tuomareina nähdään tänä vuonna Aija Puurtinen, Toni Wirtanen, Redrama ja Tomi Saarinen.

Tänä vuonna UMK vastaanotti 420 demoa. Kilpailuun valitusta kahdestatoista kilpailijasta kahdeksan pääsee Espoon Barona Areenalla 1. helmikuuta järjestettävään finaaliin, jonka voittaja edustaa Suomea Euroviisuissa Tanskan Kööpenhaminassa toukokuussa 2014.

Sarjanelonen HIFK oli asennevammainen parin erän ajan, kun KalPan nuorukaiset Artturi Lehkonen (2) ja Kasperi Kapanen löysivät hyvin maaliverkot Helsingissä. Kahdeksanteen voittoon porhaltanut IFK pystyi ottelun vanhetessa tekemään neljä perättäistä täysosumaa, ja voitto jäi lopulta pääkaupunkiin. Entinen KalPa-pelaaja Iiro Pakarinen varmisti jatkoaikaosumalla HIFK:n voittoputken jatkumisen.

Tappiokierteessä olevien Ilveksen ja Pelicansin välisen liigakoitoksen ratkaisut nähtiin vasta kolmannessa erässä. Joel Mustonen ja Joonas Alanne veivät lahtelaiset 2-1-johtoon, mutta tamperelaisten tehominuutti muutti voimasuhteet. Sami Sandell ja Michael Keränen osuivat 47 sekunnin sisällä ja Pelicansin hyppysissä hetken ollut voitto jäi haaveeeksi. Ilves päätti kuuden pelin häviöjakson, Hannu Aravirran joukoille tappio oli sen sijaan jo 8:s peräkkäinen.

Kahden kuuman seuran kamppailussa Kärpät ei antanut juurikaan mahdollisuuksia Lukolle. Sarjajohtaja hyvästeli Risto Dufvan raumalaisorkesterin toisessa erässä, jolloin 1+1 tehot koonneet Ivan Huml ja Juhamatti Aaltonen veivät kotijoukkueen kolmen maalin karkumatkalle. Jussi Rynnäksen orastava nollapeli suli Toni Koiviston kavennukseen kymmenen minuuttia ennen loppua. Kärpille voitto oli kuudes peräjälkeen.

Blues venytti pisteputkensa viiden ottelun mittaiseksi ja voitti kolmannen kerran putkeen. Ässien mainio taistelu ottelun ensimmäisellä puoliskolla valui hukkaan, kun Pekka Virran ryhmä romahti toisen erän viimeisellä viidellä minuutilla, jolloin Blues käänsi pelin hetkessä 0-1:stä 3-1:een. Blues teki kaksi täyosumaa ylivoimalla hyvällä prosentilla. Viimeisestä 13 ottelustaan Ässä-pakka on onnistunut raapimaan voiton vain kerran.

Helsinkin IFK nappasi jääkiekon SM-liigassa tiistaina jo kahdeksannen voittonsa peräjälkeen, kun helsinkiläismiehistö nousi KalPaa vastaan 0-3-tappioasemasta 4-3-jatkoaikavoittoon. HIFK:n ratkaisijaksi nousi Iiro Pakarinen, joka laukoi jatkoajan alussa vastahyökkäyksen päätteeksi entisen seuransa kanveesiin.

- Se maistui totta kai! Muutaman pelin olen nyt pelannut KalPaa vastaan ja ne ovat menneet heikosti. Näissä peleissä on aina pieni kutina. Meillä on muutama entinen KalPa-pelaaja, joten kyllä siihen aina pienen ekstralisän saa, Pakarinen kertoi tyytyväisenä ottelun jälkeen.

HIFK:n voittoputkesta ei näkynyt jälkeäkään 30 ensimmäisen minuutin aikana. Vaikeita aikoja elävä KalPa-miehistö pani kotijoukkueen totisesti selkä seinää vasten. Artturi Lehkonen rokotti HIFK:ta kahdesta läpiajostaan ja Kasperi Kapanen laukoi vierailijat ottelun puolivälissä yhä kovemmin kiinni voittoon.

- Oli vaikea ottelu, johon olimme valmistautuneet huonosti. Kaksi ensimmäistä erää oli ihan KalPaa. Viimeisessä erässä pystyimme kaivamaan ja nousemaan tasoihin. Hyvälle maistuu tulla takaa, Pakarinen summasi.

HIFK heräsi taisteluun loppupuoliskolle ja rynnisti ex-KalPa Juuso Puustisen, Toni Söderholmin ja Arttu Luttisen osumilla jatkoajalle. Vain neljä ottelua 11 viimeisimmästään voittanut KalPa suli helsinkiläisyleisön edessä täysin.

KalPan päävalmentaja Jari Laukkanen löysi toisesta peräkkäisestä tappiosta huolimatta joukkueensa esityksestä kuitenkin myös paljon hyvää.

- Joukkue oli rauhallinen ja mielestäni pelasimme pelisuunnitelmamme mukaan myös kolmannen erän. Loimme riittävästi maalipaikkoja ratkaisuun. HIFK sai muutaman paikan ja rokotti.

- Tämä oli taas jälleen kerran sellainen peli, että kymmenen minuuttia pelin jälkeen on paljon positiivista mietittävää. 0-3-johtoasemaa ei kuitenkaan voittava joukkue menettäisi, Laukkanen arvioi.

Polttopuuta kysytään entistä enemmän. Puulämmityksen suosio kasvaa ja myös leipominen on lisääntynyt.

Tämä näkyy hyvin myös Kuopion kaupungin halkotarhalla, sanoo halkotarhan toimintaa pyörittävä yrittäjä Harri Hiltunen.

Hiltunen hankkii halkotarhalta myytävän polttopuun Kuopion kaupungin metsistä.

- Kysytyintä puuta sulan maan aikana on sekapuu, mutta talvella kovilla pakkasilla turvaudutaan yleisimmin koivuun, jonka lämpöarvo on paras, Hiltunen sanoo.

Hänen mukaansa kuivaa polttopuuta Kuopion kaupungin halkotarhalta riittää hyvin myyntiin talven aikana, koska viime kesä oli puun kuivumisen kannalta suotuisa.

Kuopion kaupungin halkotarha on alueen suurin puun myyjä.  Vuotuinen myyntimäärä on keskimäärin lähes 3000 pinokuutiometriä.

Stora Enson Impilahden sahalla liikkuu pölli poikineen. Yhtiö on sahannut puuta Karjalassa jo kymmenen vuotta ja toimittaa sieltä vuosittain Suomeen 100 000 kuutiota rakentamiseen soveltuvaa sahatavaraa.

Saha työllistää runsaat sata ihmistä, mikä on merkittävä asia kylässä, jossa on vain 800 asukasta. Yritys on pyrkinyt jatkuvasti kehittämään toimintaansa, ja maassa on muutoinkin elettävä maan tavalla.

- Jos tänne tulee sillä periaatteella, että toimii Suomesta käsin ja johtaa sieltä, niin onnistumisen mahdollisuudet ovat aika heikot, sanoo Stora Enson Suomen ja Venäjän kuusisahoista vastaava johtaja Asmo Varis.

- Tänne on panostettava ja täällä on oltava.

Sahalta on rajalle vain 90 kilometriä, mutta ongelmat ovat hyvin erilaisia kuin Suomessa. Variksen mukaan niihin on varauduttava jo etukäteen.

- Pitää olla hyvin selkeästi tiedossa mitä haluaa tehdä, millä tavalla sen tekee, ja missä kulkee raja, mihin lähtee mukaan.

Suomalaispääomaa vain 32 yrityksessä

Karjalan tasavallan talouskehitysministeriön laskujen mukaan ainakin jonkinlaista suomalaista pääomaa on tasavallassa yhteensä 32 yrityksessä. Määrä on pieni, sillä yksistään Pietarin alueella toimii jo viitisensataa suomalaisyritystä.

- Suomalaisilla yrityksillä ei välttämättä ole kovin hyvä tietopohja siitä, mitä Karjalassa on, arvelee Suomen Petroskoin konsuli Tuomas Kinnunen.

- Mielipiteet perustuvat lähinnä mielikuviin.

Varaosien matka lasketaan viikoissa

Konsulin näkemys ei saa vastakaikua metsäkoneita valmistavalta Ponsselta, joka on toiminut Karjalassa jo seitsemän vuotta. Ponssen Pitkärannan huollosta vastaava esimies Petteri Teittinen ymmärtää hyvin, mikseivät suomalaisyritykset innostu investoimaan Karjalaan.

- Mitä täällä olisi sen parempaa? Vähän halvempaa työvoimaa - ja paljon lisää ongelmia, hän naurahtaa.

Pohjoissavolainen perheyhtiö avasi kesällä Pitkärantaan runsaat miljoona euroa maksaneen huolto- ja kurssikeskuksen. Kursseilla käy metsäkonekuljettajia kaikkialta Venäjältä, kun taas tarvikkeet tulevat Suomesta - silloin kun tulevat. Ponssen pääpaikalta Vieremältä on Pitkärantaan vain noin 400 kilometriä, mutta varaosien saaminen Karjalaan lasketaan viikoissa.

- Jos varaosat tulevat Pietarin kautta, niin kestää yleensä kuusi viikkoa, ennen kuin ne ovat täällä, Teittinen laskee.

- Värtsilän raja-aseman kautta osat saadaan tänne nopeammin, mutta silloin erien on oltava pienempiä.

Houkutukset eivät ole tepsineet

Karjalan tasavallan uusi päämies Aleksandr Hudilainen on yrittänyt houkutella Suomesta lisää yrityksiä Karjalaan, mutta ainakin toistaiseksi tulokset ovat olleet laihoja. Karjalaan ei ole tullut yhtään uutta suomalaisyritystä.

Konsuli Tuomas Kinnunen jaksaa kuitenkin uskoa, että myös Karjalassa aika kaupitsee tavaran.

- Ehkä kun tietopohja lisääntyy, ja kun haetaan uusia markkinoita, niin myös suomalaiset pk-yritykset voivat löytää liiketoimintamahdollisuuksia täältä.

Ponssen Pitkärannasta vastaava Petteri Teittinen kiteyttää asian hieman toisella tavalla.

- Tämä toimintakenttä vaatii hyviä hermoja ja joskus vähän vodkaakin. Katsotaan, kummalla linjalla jatketaan.

Liikkuva poliisi on puuttunut nuorten miesten jatkuvaan autolla hurjasteluun Vesannolla. Poliisi määräsi tiistai-iltana ajokiellon nuorelle vesantolaismiehelle vaarallisen ajotavan takia.

Määrätty ajokielto oli jo toinen tapaus muutaman päivän kuluessa. Edellinen hurjastelija joutui poliisin kanssa tekemisiin viime perjantaina ja hänet määrättiin ajokieltoon.

Liikkuva poliisi on valvonut Vesannolla liikennettä, koska poliisille on tullut huolestunutta palautetta hurjastelusta jo pitkältä ajalta.

Poliisin mukaan Vesannolla on joutunut viime aikoina miettimään tarkkaan, koska suojatielle kannattaa astua. Liikkuva poliisi aikoo jatkaa valvontaa Vesannolla.

Maaningan seurakunta on päättänyt rakentaa uuden seurakuntakodin. Seurakunnan kirkkovaltuusto päätti tiistaina seurakuntakodin rakentamisesta.

Rakennuskustannuksiksi arvioidaan nyt 2,3 miljoonaa euroa aiemman 1,9 miljoonan euron sijaan. Tarkka kustannusarvio selviää urakkatarjousten kilpailuttamisen jälkeen. Seurakunta anoo kirkkohallitukselta hankkeeseen avustusta. Rakennustöiden on tarkoitus alkaa ensi vuonna. 

Maaningan kirkkovaltuusto päätti rajata hanketta varten otettavan lainan enintään 800 000 euroon.

Kuopion seurakuntayhtymä on vastustanut seurakuntakodin rakennussuunnitelmaa, koska laina jää tulevan seurakuntaliitoksen jälkeen seurakuntayhtymän maksettavaksi.

Maaningan seurakunnalle vuosi 2014 on viimeinen itsenäisenä seurakuntana. Se liittyy vuoden 2015 alusta Kuopion seurakuntayhtymään, todennäköisesti Kallaveden seurakuntaan. 

Kuopion seurakuntayhtymä tarjosi Maaningan seurakunnalle aiesopimusta, jolla olisi etsitty vaihtoehtoista ratkaisua uudisrakentamisen rinnalle.

Maaningan seurakunta tarvitsee uudet seurakuntakotitilat, koska koska entisessä seurakuntakodissa on pahoja sisäilmaongelmia. Seurakunta on joutunut muun muassa vuokraamaan nuorisotyöhön väliaikaisia tiloja muualta.

Talvisodan kansallisen muistomerkkikilpailun on voittanut taiteilija Pekka Kauhasen ehdotus. Kauhasen ehdotus on palkintolautakunnan mukaan puhutteleva ja uudenlainen sotilasmonumentti, joka onnistuneesti symbolisoi talvisodan ajankohtaa ja tunnelmia.

Lautakunta vaikuttui myös teoksen sanomasta, koosta ja siitä miten valoa on hyödynnetty muistomerkin osana.

Palkintolautakunnan puheenjohtaja, opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosoja toivoo, että katsojat vaikuttuvat muistomerkistä sen nähdessään.

- Minä toivon, että muistomerkkiä tullaan katsomaan ulkomaita myöden. Moni ulkomaalainen tietää talvisodan, ja kaipaavat paikkaa jonne mennä.

Talvisodan muistomerkkikilpailuun lähetettiin 258 luonnosta, joista jatkoon valittiin kuusi ehdotusta. Mukana olivat arkkitehti Abel Groenewolt, kuvanveistäjät Pekka Kauhanen, Olli Mantere ja Anssi Pulkkinen sekä yhteisluonnoksella arkkitehti Kai van der Puij ja muotoilija Timo Ripatti.

Aloite muistomerkin pystyttämisestä tuli Talvisotayhdistykseltä. Hankkeen suojelijana toimii presidentti Martti Ahtisaari

Muistomerkki oli tarkoitus paljastaa Helsingin Kasarmitorilla talvisodan päättymisen 75-vuotispäivänä vuonna 2015, mutta se ei valmistu määräaikaan mennessä. Taiteilijan mukaan kymmenen metriä korkean teoksen valuprosessi vienee kaksi vuotta.

Ylen ajankohtaistoiminnan tunnetuin ohjelma Ajankohtainen kakkonen suunnittelee aloittavansa uudet lähetykset Yle TV2:n keski-illassa joka arkipäivä syksyllä 2014.

Suorassa studio-ohjelmassa keskitytään päivän tärkeimpään ja puhuttavimpaan aiheeseen. Lähetyksen konseptiin kuuluvat keskeisesti suorat yhteydet eri puolille Suomea ja maailmaa. Nykyinen tiistai-illan makasiiniohjelma jatkaa Ajankohtaisen kakkosen viikoittaisena päälähetyksenä. Myös Silminnäkijän puolituntinen ajankohtaisreportaasi siirtyy osaksi TV2:n Ajankohtaisen kakkosen perhettä.

- Haluamme olla läsnä siellä, missä päivän polttavimmat asiat tapahtuvat. Voimme syventää ja keskustella aiheista jo samana iltana, sanoo Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtaja Atte Jääskeläinen.

Aluetoimitukset ajankohtaisjournalismin tueksi

Ajankohtaisen kakkosen uudistus liittyy olennaisesti Ylen aluetoiminnan laajaan kehittämisohjelmaan. Ohjelman osana kaikkiin Ylen aluetoimituksiin hankitaan suoran televisiolähettämisen mahdollistavaa tekniikkaa, kuten matkapuhelinyhteyksillä toimivia ”reppukameroita” ja kevyitä satelliittiautoja.

Kaikki aluetoimitukset kytketään nopeilla tietoliikenneyhteyksillä Pasilan uutiskeskukseen, jolloin kuva- ja äänimateriaalia voidaan siirtää ketterästi. Uudistuksen seurauksena toimittajat voivat tehdä työtään nykyistä enemmän kentällä, ihmisten parissa.

- Alueilla tuotetut sisällöt ovat jo lisääntyneet Ylen valtakunnallisissa uutislähetyksissä kolmessa vuodessa 70 prosenttia. Tavoitteena on ollut välittää aidompi ja kattavampi kuva koko Suomesta. Nyt on ajankohtaislähetysten vuoro ottaa sama haaste vastaan, sanoo Jääskeläinen.

Uusia ajankohtaisohjelmia palvelee myös se, että Yle on päättänyt siirtää toimituksellisia resurssejaan ulkomailla työskentelevän kirjeenvaihtaja- ja avustajaverkon vahvistamiseen.

Alueelliset tv-uutiset Yle TV1:lle

Uudistuksen yhteydessä alueellisten tv-uutisten kanavaksi vaihtuu Yle TV1, joka on Ylen uutisten pääkanava ja Suomen katsotuin tv-kanava. Alueuutiset siirtyvät osaksi TV1:n kello 17:n ja klo 18:n lähetyksiä. Yle valmistelee alueellisten uutisten lähettämistä televisiossa myös aamuisin.

Uudistuksen seurauksena TV2:n keski-illan uutis- ja ajankohtaislähetyksen rakenne muuttuu. Valtakunnallinen kello 19:n uutislähetys pitenee 15 minuuttiin, jonka jälkeen tulee uusi Ajankohtaisen kakkosen 15 minuutin lähetys.

Suunnitelmana on, että Yle Uutiset Suora Linja päättyy erillisenä tv-ohjelmana, mutta jatkaa verkossa ja osana muita uutis- ja ajankohtaisohjelmia. Vuorovaikutukseen perustuvaa sisältöä tehdään tulevaisuudessa myös tutkivassa journalismissa.

Kuopiossa kerätään nimiä nettiadressiin liikenneturvallisuuden parantamiseksi Suurmäentien väestönsuojan kohdalla.

Kamppailulajien harrastajien mukaan väestönsuojan edustalla oleva suojatie on yksi Kuopion vaarallisimmista ja eniten käytetyistä suojateistä.

Adressin perustajien mukaan suojatiellä sattuu lukuisia vaaratilanteita, jotka johtuvat Puijonlaaksosta keskustaan päin laskeutuvan liikenteen ylinopeuksista ja piittaamattomuudesta sekä suojatien puuttuvista liikennevaloista.

Kuntalaisaloite.fi -palveluun luodulla adressilla pyritään keräämään niin paljon nimiä, että kaupunginvaltuusto joutuu ottamaan aloitteen käsiteltäväksi. Jos aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista, asia on otettava valtuustossa käsiteltäväksi kuuden kuukauden kuluessa.

Adressi perustettiin ensin adressit.com -sivustolle. Siellä aloite ehti kerätä yli tuhat allekirjoittajaa. Aloitteen liikkeelle panijat ovat kuitenkin muuttaneet adressin Kuntalaisaloite.fi -sivustolle, koska siellä allekirjoittajat saadaan tunnistettua, jolloin varmistutaan että allekirjoittaja on lain vaatima äänestysikäinen kuntalainen. Kuntalaisaloite.fi -sivustolla allekirjoittajia on toistaiseksi vain muutamia kymmeniä.

Lasten liikenneturvallisuus huolettaa

Harrastuspaikkana käytettävän Suurmäentien väestönsuojan parkkipaikka on kadun toisella puolella, minkä takia lähes jokaisen tiloista poistuvan on ylitettävä katu. Kamppailulajien harrastajat ovat huolissaan lapsista, jotka eivät aina osaa ottaa autoliikennettä huomioon väestönsuojan edustalla.

Aloitteen mukaan Kuopion kaupungilta on pyydetty apua paikan liikenneturvallisuuden parantamiseen, mutta kaupungilta on vastattu, ettei paikalle aiota rakentaa liikennevaloja, hidastetöyssyä tai suojatien varoitusvilkkua.

Harrastajien yhteydenottojen jälkeen Kuopion kaupunki on kuitenkin ryhtynyt rakentamaan paikkaan lisävalaistusta.

Suurin osa Yle Savon puunpolttoaiheiseen keskusteluun osallistuneista tyrmäsi täysin puunpolttoon liittyvät päästörajoitukset. EU:ssa on jo useita vuosia sitten mietitty rajoituksia puunpoltolle. Esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa puun polttamista rajoittavat normit ovat jo tiukempia kuin Suomessa.

Keskustelussa todettiin useaan kertaan, että puunpoltto on välttämätöntä Suomessa ja hiukkaspäästöt muutenkin hyvin pieniä.

"Kotipuunpoltto on varmasti koko mittapuussa paljon pienempi hiukkaspäästöjen aiheuttaja kuin teollisuus. Ja käännetäänpä katseet vaikka Kiinaan, Intiaan, USA:han ym. jättivaltioihin ja kysytäämpä sen jälkeen mistä niitä hiukkasia ja päästöjä tulee", toteaa nimimerkki hoopolaisen hommaa.

"Suomi on niin harvaanasuttu maa, jotta puupoltto ei aiheuta mitään haittaa", toteaa myös nimimerkki Gasumi.

Puuta poltettava vain oikeaoppisesti

Moni kommentoija muistutti myös siitä, että puunpoltossa tärkeintä ei ole se, poltetaanko puuta vai ei, vaan se, että sitä poltetaan oikeaoppisesti.

"Puun polttamiseen tarvitaan aitoa osaamista. Puun on oltava monivuotista ja kuivaa. Uuniin se tulee ladota tiedolla, jota kaikilla ei nykyään enää ole. Alkupoltto, keskipoltto ja loppupoltto ovat kaikki eri vaiheita. Tätä hallitaan alaluukun ilmansäädöllä ja pellillä.", muistuttaa nimimerkki Terva kiellettiin aikanaan?

"Suurin syy hiukkas- ym. päästöihin tullee puun laadusta. Kosteaa, paljon kuorta sisältävä puuaines palaa varmasti huonommin ja aiheuttaen enemmin päästöjä kuin kunnollinen kuivattu koivupuu.", sanoo landella.

Muutamalla vastaajalla oli omakohtaisia kokemuksia siitä, miltä tuntuu kun savu häiritsee elämistä. Savu leijuu ilmastointikanavaan naapurista, sanoo nimimerkki Savusilakka.

"Yli kymmenen vuotta kestänyt piina päättyi, kun naapurimme talo kytkettiin vuosi sitten kaukolämpöverkkoon. Sitä ennen olimme eläneet savupilven keskellä. Naapurimme lämmitti nimittäin taloaan kitupolttomenetelmällä. Siinä veto vähennetään minimiin, jolloin tuli palaa kytemällä, ja yksi pesällinen puita tuottaa tasaista lämpöä pitkään. Lämmittäjän kannalta vaivatonta, mutta naapureiden kannalta sietämätöntä."

"Meidän naapurillamme on puukiuas ja sen kyllä haluaisin kieltää. Savua tulee syttymisvaiheessa todella paljon ja ehkä kerran kuussa se tulee meidän taloon sisään ilmanvaihdosta. Ja kun se kerran tulee sisään, ei sitä saa nopeasti pois mitenkään", sanoo myös Pientalon omistaja.

EU-maiden erot otettava huomioon

Runsaasti kritiikkiä sai myös EU:ssa usein keskustelussa olleet rajoitukset puunpoltolle.

"Tässä on hyvä esimerkki EU-maiden erilaisuudesta. Tiheään asutuissa Euroopan suurkaupungeissa voi olla savuongelma, mutta Suomi on aivan eri asemassa. Kun lakeja laaditaan koko Euroopan alueelle, niin se ei huomioi eri maiden eroja", sanoo nimimerkki TM 10.12.

Moni ei huolestunut siitä, että vaikka tutkimukset osoittaisivat puunpolton päästöjen aiheuttavan terveysongelmia esimerkiksi lapsille ja hengitystiesairauksista kärsiville.

"Johonkin jokaisen on joskus kuoltava", kiteyttää nimerkki Änkyrä.

Helsingin IFK:ssa alkukauden viettänyt Antti Ore siirtyy Kuopioon joulutaukoon ulottuvalla sopimuksella. Ore on edustanut SM-liigaurallaan HIFK:n lisäksi Bluesia ja SaiPaa.

Kuluvalla kaudella kokenut maalivahti on torjunut HIFK-maalilla kuusi ottelua 89,26:n torjuntaprosentilla. Ore pukee KalPa-paidan ensimmäistä kertaa ylleen torstaina vierasottelussa Jyväskylässä ja lauantaina Kuopiossa Jokereita vastaan.

KalPan ykkösvahtina on urakoinut 31 ottelussa torjunut Pekka Tuokkola, joka on kärsinyt pikkuvammoista.

Helsingin Kasarmitorilla nähdään muutaman vuoden päästä kymmenen metrinen sotilasmuistomerkki. Kuvanveistäjä Pekka Kauhasen Valon Tuoja -teos voitti talvisodan kansallisen muistomerkkikilpailun. Muistomerkki rakennetaan kokonaan hiotusta, ruostumattomasta teräksestä.

- Materiaali kuvaa talvisodan aikaa. Rintamalla oli kylmää, ankaraa ja kovaa, Kauhanen perustelee materiaalivalintaansa.

Kauhasen muistomerkin pyöreään alaosaan, taiteilijan nimeämään "aikakapseliin", tulee sisäpuolelle sota-ajan valokuvia.

- Siellä on valokuvia koti- ja sotarintamalta. Katseluaukot kiertävät pallomaista muotoa. Pallon ja sen päältä taivasta kohti kohoavan rei'itetyn sotilaan sisusta valaisee valo.

Kun teos valmistuu, niin sitä ei voi syyttää vaatimattomuudesta. Kymmenen metriä korkea monumentti kiinnittää varmasti ohikulkijan huomion.

- Molempien lahkeiden sisälle tulee kaksi valonheitintä, jotka kohdistetaan kohti taivasta. Ne valaisevat teoksen sisäpuolelta. Siitä siis teoksen nimi Valon Tuoja.

Reiät sotilaassa eivät ole luodinreikiä

Sotilaassa olevat reiät eivät symboloi Kauhasen mukaan luodinreikiä, vaikka eittämättä katsojalle se mieleen ensimmäiseksi tuleekin.

- Reikiä on yli 300 ja ne keventävät tätä sotilaan olemusta, ja samalla se antaa valolle aukot tulla esiin, Kauhanen sanoo.

Ei ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä

Kauhanen on kokenut kuvanveistäjä. Tähän mennessä hänen tunnetuin teos lienee Urho Kekkosen muistomerkki Kajaanissa. Talvisodan kansallinen muistomerkki tulee olemaan hänen teoksistaan työläin.

- Se on sitä kuvanveistäjän ammattitaitoa. Tässä työssä vaaditaan hyvät taustajoukot, valurit, hiojat ja apurit. Tämä työ tulee työllistämään tosi paljon väkeä tulevina kahtena kolmena vuotena.

Valun takia muistomerkki viivästyy

Muistomerkki piti paljastaa 13.3.2015 talvisodan päättymisen 75-vuotispäivänä. Teoksen mittavan työmäärän takia tähän määräaikaan ei ehditä.

- Valu kestää pari vuotta. Se on erikoisvalua teräkseen keraamisella muottimenetelmällä. Se on todella vaativaa ja kovaa työtä.

Kauhanen lupaa teokselle pitkää ikää.

- Kyllä se 500 vuotta kestää. Sen jälkeen saa tulla pyytämään lisävuosia, Kauhanen naurahtaa.

Väli-Suomen sanomalehtien yhteistyö muuttuu. Pohjanmaalla ilmestyvät Ilkka ja Pohjalainen eivät enää ensi vuonna ole mukana Sunnuntaisuomalainen-liitteessä.

1990-luvun lopulta julkaistua sunnuntailiitettä tekee jatkossa Savon Sanomien lisäksi kolme maakuntalehteä: Etelä-Suomen Sanomat, Keskisuomalainen ja Karjalainen.

Väli-Suomen Mediat Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Savon Sanomien päätoimittaja Jari Tourunen sanoo, että pohjalaislehtien poisjäänti liittyy media-alan järjestelyihin. Tourunen arvioi, että Ilkka ja Pohjalainen miettivät yhteistyötä Alma-Median kanssa.

Uudeksi omistajaksi Väli-Suomen Mediat -yhtiöön tulee lahtelainen Etelä-Suomen Sanomat. Se on ollut jo pari vuotta tiiviisti mukana Sunnuntaisuomalaisen teossa.

Liitettä tehdään entisellä vahvuudella

Jari Tourusen mukaan liitettä tekevän toimituksen vahvuus pysyy ennallaan ja tuottajana jatkaa Tarja Koljonen. Tourunen sanoo, että yhteistä sunnuntailiitettä on tarkoitus kehittää entistä paremmaksi.

Neljän maakuntalehden yhteisellä Sunnuntaisuomalaisella arvioidaan olevan jatkossa noin 550 000 lukijaa.

Savon Sanomat miettii myös uutistyönsä parantamista pääkaupunkiseudulla. Päätoimittaja Tourusen mukaan Helsingissä voidaan käyttää freetoimittajia, Suomen Tietotoimistoa tai Etelä-Suomen Sanomien toimittajia.

Takavuosina maakuntalehdillä oli yhteinen toimitus Helsingissä.

- Tarvittaessa lähetämme myös oman toimittajan paikalle. Yhteistyötä pääkaupunkiseudun uutisoinnissa mietitään myös koko lehtinelikon kanssa, sanoo Tourunen.

Osa itäsuomalaisista yrityksistä hakee tukea tulevaisuuteen yritysyhteistyöstä. Esimerkiksi Mikkelin teatteri hakee uudenlaisia ratkaisumalleja talouden tueksi. Mikkelin teatteria rahoitetaan valtionavun, kaupungin tukien sekä oman tulohankinnan kesken. Valtion päätös jäädyttää teatterituet seuraavaksi neljäksi vuodeksi iskeekin kunnolla loven Mikkelin teatterin budjettiin.

- Tulevahan se on, mikä pelottaa. Meidän täytyy aktiivisesti alkaa tutkimaan muita rahoitusmalleja, esimerkiksi yhteistyökuvioita yritysmaailman kanssa. Suuremmissa kaupungeissa yritysyhteistyö toimii aika hyvinkin, mutta pienemmissä yritykset lähtevät aika nihkeästi varsinkin laajempiin kuvioihin mukaan. Käytännössä kyse voisi olla sellaisesta, että esimerkiksi yritykset saavat jonkin näytöksen edullisemmin ja me sitten palstatilaa jostain mainonnan muodossa, Nuojua kertoo.

Nuojua kertoo, että yritysten kanssa tehtävä yhteistyö on Suomessa lapsen lengissä. Myös Kuopion kaupunginteatterin johtaja Pekka Laasonen liputtaa yhteistyön puolesta. Kuopion kaupunginteatteri siirtyy ensi syksynä uusiin tiloihin, ja uusia linjauksia haetaan aktiiviesti koko ajan.

- Yksi vaihtoehto tulevaisuudessa on tosiaan yritysyhteistyö. Eli esimerkiksi teatterin käyttäminen markkinointikanavana. Yritykset voisivat myydä nimikkoesityksiä, joihin kutsuvat sitten sidosryhmiä. Esityksen sisältöön ei kuitenkaan ole mahdollista päästä kiinni, Laasonen linjaa.

Savonlinnan teatterissa on jo kokeiltu joitain yritysyhteistyön malleja.

- Yhteislippukäytäntöjä meillä on jo ollut paikallisten toimijoiden kanssa. Nyt vahvistetaan tätä mitä on ja etsitään toki uusia kumppaneita, myös kolmatta sektoria otetaan mukaan, kertoo teatterinjohtaja Tiina Luhtaniemi Savonlinnan teatterista.

Teatteritiloja tulevaisuudessa vuokralle

Sekä Mikkelin että Kuopion teatterinjohtajat uskovat myös saavansa teattereidensa tiloja vuokralle tulevaisuudessa aiempaa enemmän. Kuopion kaupunginteatterin Laasonen tähyää uusien tilojen tuovan uutta pontta myös vuokraamiseen.

- Tarkoituksena on ensi syksynä ulosvuokrata teatterin tiloja, Laasonen toteaa.

Mikkelin teatterin Nuojua näkee tilojen vuokraamisen osana yritysyhteistyötä.

- Suomessa ei ole ymmärretty tätä. Teattereissa on isoja saleja. Esimerkiksi yritykset voivat tehdä omia esityksiä, voi pitää kokouksia, on tekniikkaa, valoja ja esimerkiksi äänimaailmaa.

Kuopion suurimpien valtuustoryhmien puheenjohtajat pitävät selvänä, että jäähallin ympäristön kehittämiseen liittyvät valinnat perusteellaan päättäjille perinpohjaisesti.

Kaupunki on tekemässä alueesta esisopimusta rakennusyhtiö YIT:n kanssa, joka suunnittelee ainakin jäähallin peruskorjausta, uuden uimahallin rakentamista sekä parkkihallia. Hintaa investoinneille tulisi noin 40 miljoonaa euroa ja urakka toteutettaisiin yksityisellä rahalla.

Kilpaileva Areena-hanke on huomattavasti laajempi, sen kustannusarvio on 200 miljoonaa euroa. Rahoituksesta oli hankkeen puuhamiesten mukaan koossa 60 miljoonaa euroa, kun kaupunki ilmoitti noin kuukausi sitten, että se on tekemässä alueesta esisopimusta YIT:n kanssa. Areena-hanke sisältäisi ainakin kylpylähotellin, messutilat ja uimahallin sekä 300 asuntoa.

Areenaa eteenpäin viemässä ollut Lapland Hotels Oy:n toimitusjohtaja Pertti Yliniemi ihmetteli tällä viikolla kaupungin menettelytapaa asiassa ja vaati, että kilpailevat vaihtoehdot tulisivat kaupunginvaltuuston vertailuun.

Kaupungin hankepäällikkö Antti Niskanen sanoi aiemmin, että YIT:n hanke vastasi paremmin kaupungin tarpeisiin, ja asiaa on perusteltu julkisuudessa sillä, että päättäjien on pohdittava muun muassa uimahallilipun hintaa.

"Perustelut paremmuudesta tultava esille"

Valtuustoryhmien puheenjohtajista keskustan Hannu Kananen, kokoomuksen Taisto Toppinen sekä SDP:n Jaakko Kosunen toteavat, että perustelut YIT:n hankkeen paremmuudelle on tultava päätöksenteon aikana esiin.

- Asian valmistelu kuuluu kaupunginhallituksen toimivaltaan ja se tulee kyllä aikanaan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi, sanoo keskustan Kananen.

- Perustelut YIT:n hankkeen paremmuudesta on tultava niin hyvin esille kuin mahdollista. On muistettava, että pörssiyhtiöillä on myös yrityssalaisuuksia, itsekin kaupunginhallituksessa istuva kokoomuksen Toppinen kommentoi.

Puheenjohtajat uskovat kuitenkin, että kilpaileva Areena-hanke ei tule enää aidoksi vaihtoehdoksi YIT:n suunnitelman rinnalle. Toppisen mielestä Suomen tämän hetken suurimpana matkailuhankkeena mainostettu Areena-hanke vaikuttaa "hieman suuruudenhullulle".

- Pelkään, että hanke ei saisi vaadittavaa rahoitusta, Toppinen sanoo.

Hannu Kananen sanoo, että YIT:n kannattaisi ehkä kertoa omien suunnitelmiensa sisällöstä tarkemmin jo ennen esisopimusvaihetta, kun Areena-hankkeen puuhamiehet ovat tulleet asian tiimoilta niin vahvasti julkisuuteen.

- Se voisi ainakin hälventää turhia epäilyksiä tämän asian ympärillä, Kananen toteaa.

Neljänneksi suurimman valtuustoryhmän puheenjohtaja, perussuomalaisten Kimmo Kivelä sen sijaan sanoo, että päätöksenteon läpinäkyvyyden kannalta olisi parempi, jos valtuusto saisi aidosti valita kilpailijoiden väliltä.

- Ei tämä kovin hyvää kuvaa anna Kuopion kaupungin päätöksentekotavoista.

Esisopimus jäähallin ympäristön kehittämisestä on tulossa Kuopion kaupunginhallituksen käsiteltäväksi muutaman kuukauden sisällä.